Lapin yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteinen vuosipäiväjuhla nostaa tänä vuonna esille 1980-luvun ylioppilasteatterin toimintaa. Juhlan pääesiintyjä on laulaja, sanoittaja ja näyttelijä Kaija Kärkinen , joka opiskeli aikoinaan Lapin yliopistossa ja toimi aktiivisesti Lapin ylioppilasteatterissa.
Kärkinen esittää musiikkia viidestä ylioppilasteatterin 1980-luvulla esittämästä näytelmästä: Vika on sika 1982, Haavoittunut Enkeli 1983, Tirlittan 1983, Nuorisomusikaali Lavap – Suomi poikki 1984 ja Lumen pelko 1985. Kaija Kärkistä säestää Hannu Mikkolan kokoama LYT bändi.
”Aivan käänteentekevä merkitys! Kotikunnassani Sodankylässä ei teatteritoimintaa nuoruusvuosinani ollut. Aina kun kiertävät ryhmät saapuivat kylille, olin ensimmäisenä lippujonossa.
Olin kuitenkin hyvin ujo teini — en tiedä, olisinko uskaltautunut vielä silloin toisten katseiden alle. Kypsyin hitaasti ajattelemaan, että ehkä minäkin, joskus vielä... Halu kertoa ja jakaa tarinoita sekä musiikin että teatterin keinoin oli vahva.
Tulin Rovaniemelle vuonna 1981 kansanopistoon muun muassa ilmaisutaitoa opiskelemaan. Etsiydyin sellaisten ihmisten seuraan, joilla oli yhteyksiä Lapin ylioppilasteatteriin (LYT). Vuonna 1982 pääsin opiskelemaan kasvatustieteitä, ja silloin oli jo selvää, että hakeutuisin LYT:n toimintaan.
Pääsin heti alusta asti tekemään kunnianhimoista työtä lahjakkaiden ihmisten kanssa. Vasta jälkeenpäin tajusin, kuinka hienoja ja omaperäisiä juttuja teimme! Osasta meistä tuli sitten teatterin ammattilaisia – muun muassa Pertti Koivula , Kristiina Halttu , Maarit Ruikka ja Ilkka Laasonen . En tiedä, olisiko oma rohkeuteni riittänyt koskaan ilman tuota ensimmäistä ”teatterikouluani”.
Samoihin aikoihin uskaltauduin myös laulusolistiksi bändiin, joka suurimmalta osin koostui samoista tyypeistä, jotka soittivat myös LYT-produktioissa. LATO, Lapin Akateeminen Tanssiorkesteri soitti nimestään huolimatta pääasiassa rock-, soul- ja r&b-painotteista covermusaa. Myös monet latolaiset ovat nyt ammattimuusikoita, ja huippuhyviä olivat hekin, jotka päätyivät ”oikeisiin töihin”. Olen todella kiitollinen niistä kokemuksista ja saamastani opista.
Vuonna 1986 pääsin kolmannella yrityksellä Teatterikorkeakouluun, ja kasvatustieteen gradun tekeminen jäi lähtökuoppiinsa. Kaikki kokemukseni sekä kasvatustieteen että LYT:n ja LATOn parissa ovat kulkeneet mukanani ja olen niitä varmasti myös tietämättäni hyödyntänyt myöhemmissä toimissani.”
”Kyllä se Lumen pelko on ehdottomasti. Timo K. Mukan hienot tekstit, Maarit Ruikan vahva ja kunnianhimoinen ohjaustyö sekä Markku ”Otto” Rissasen musiikki olivat koko ryhmälle voimakas kokemus, ja kyllä se taisi olla sitä katsojillekin. Pääsimme Lumen pelon kanssa kansainvälisille nuorisoteatteripäivillekin Wieniin 1986.
Mutta kyllä muutkin toki muistuvat helposti mieleen, varsinkin kun nyt olen noita lauluja kuunnellut ja treenaillut. Lavap oli revittelyä kaupunginteatterin lavalla, Haavoittunut enkeli esitettiin Helsingissäkin, Vanhan lavalla, ylioppilasteatteripäivillä. Tirlittanin ja Pekka Töpöhännän kanssa kierrettiin pikkukylien kouluilla ja esiinnyttiin kiitolliselle yleisölle.”
”Kaikki minkä juuri olen kertonut! Muistot liittyvät vahvasti juuri LYT:n ja LATOn yhteisöihin. Vaikka ns. juppiaikakautta taidettiin siihen aikaan 80-luvusta aloitella, niin yhteisöllisyys on kuitenkin se, mikä minulle jäi merkitykselliseksi. Ihmiset ja tekemisen palo, toki myös kaikki nuoruuteen kuuluva henkinen ja fyysinen riuhdonta. Jokivarren maisemat ja pakkasviiman Ounasvaaralle menevällä sillalla muistan toki myös.”
”Odotan innolla! Biiseissä oli valinnanvaraa runsaasti, mutta valitsin sellaisia, joista itselläni oli vahvoja muistijälkiä, ja jotka musiikillisesti tuntuivat sopivilta asiayhteydestään irrotettunakin.
Harjoitussoittolistani on alunperin C-kasetilta kopsattu tallenne vuodelta 1991 – yllättävän hyvin aikaa kestänyttä suoritusta! Varsinkin Hannu Mikkolan foni laulaa upeasti, samaa odottelen ilolla tulevalta keikaltakin! Hauska tutustua myös nykyisiin bändiläisiin. Ja tilaisuushan on mitä kunnianarvoisin, ehkä vähän jännittääkin!”
”Omaa musiikkia en ole muutamaan vuoteen ehtinyt levyttämään enkä paljon sanoittamaankaan, siihen yritän nyt raivata aikaa. Alkuvuosi on mennyt musiikkiteatteri Kapsäkissä, jonka Nykyisempi aika -musiikkinäytelmässä näyttelen ja laulan. Samalla työryhmällä olemme työskennelleet pari vuotta, ja kotimaisia kantaesityksiä on ilo tehdä. En siis suinkaan ole jättänyt näyttelijäntöitä!
Lisäksi toimin Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n hallituksen puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä musiikintekijöiden tekijänoikeusjärjestö Teostossa. Tekijöiden edunvalvonnassa riittää työsarkaa, varsinkin näin digiaikana. Keikkoja teen aina kun ehdin, sekä Ilen kanssa että satunnaisissa kokoonpanoissa.”
Kaija Kärkinen
Laulaja, sanoittaja ja näyttelijä.
Syntynyt 1962 Sodankylässä.
Asui ja opiskeli Rovaniemellä 1981–86.
Edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa 1991 kappaleella Hullu yö.
Puoliso on muusikko Ile Kallio, jonka kanssa tehnyt yhteistyötä vuodesta 1990.
Duoyhtye Kaija Kärkinen & Ile Kallio on julkaissut kymmenkunta albumia.