Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen suhtautuminen sotilasvirkoihin pyrkiviin kaksoiskansalaisiin voi muuttua ensi vuonna, jos laki kaksoiskansalaisista ja ulkomaansidonnaisuuksista tulee voimaan.
Nykyisiin sotilasvirkoihin tai upseeriopintoihin lainmuutos ei vaikuttaisi takautuvasti. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen yhteensä useat kymmenet kaksoiskansalaiset saisivat jatkaa tehtävässään. Heitä koskisivat entiset irtisanomisperusteet, joita laki ei muuttaisi.
Puolustusvoimien viroissa alle sata kaksoiskansalaista
Puolustusvoimien pääesikunnan henkilöstöosasto arvioi Lännen Medialle, että heidän tehtävissään työskentelee tällä hetkellä alle sata kaksoiskansalaista. Eri kansallisuuksista ei ole tarkkaa lukua.
– Puolustusvoimilla ei ole ollut tarvetta eikä perustetta selvittää tai taltioida palkatun henkilöstön muita kuin Suomen kansalaisuuksia koskevia kansalaisuustietoja, vastasivat prikaatinkenraali Kim Mattsson ja eversti Pekka Haavikko pääesikunnan henkilöstöosastolta Lännen Median tietopyyntöön.
Kaksoiskansalaisten määrä on melko pieni verrattuna Puolustusvoimien noin 8 000 sotilasvirkaan ja 4 000 siviilivirkaan.
Rajavartiolaitoksen palveluksessa työskentelee alle kymmenen kaksoiskansalaista. Heidän toiset kansalaisuutensa jakautuvat useisiin eri maihin.
Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa ei tietopyyntöjen vastausten mukaan ole purettu yhtään virkasuhdetta kaksoiskansalaisuuden perusteella.
– Purkaminen on mahdollista virkamieslaissa olevien virkasuhteen purkuperusteiden täyttyessä. Kaksoiskansalaisuutta koskevan lainsäädännön voimaantulo ei aiheuttaisi muutosta nykytilanteeseen, toteaa komentajakapteeni Pentti Alapelto Rajavartiolaitoksen esikunnasta.
Rajaa pois epädemokraattisten maiden kaksoiskansalaiset
Kaksoiskansalaisuuslaki on nyt eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. Laki ei sinänsä estä kaksoiskansalaisia palvelemasta Suomen Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa. Sen muotoilu rajaisi kuitenkin tiettyjen maiden kaksoiskansalaiset pois sotilasviroista ja upseerikoulutuksesta.
Sotilasvirkaan nimitettävällä ei saisi olla sellaista kaksoiskansalaisuutta tai ulkomaansidonnaisuutta, joka voi vaarantaa valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai kansainvälisiä suhteita.
Tämä muotoilu rajaa pois viroista muut kuin demokraattisten oikeusvaltioiden kansalaiset puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mukaan.
Aiemmassa haastattelussa Niinistö kertoi, että epädemokraattisten valtioiden kaksoiskansalaiset tai heidän perheensä voivat joutua toisen kotimaansa uhkailun ja painostuksen uhreiksi.
Niinistö ei maininnut erikseen Venäjän kaksoiskansalaisia. Venäjän perustuslaki olettaa, että sen kansalaiset puolustavat Venäjää myös ulkomailla asuessaan. Tämä aiheuttaa ristiriidan.
Upseeriliitto sanoi suoraan Venäjän
Upseeriliitto sanoi keväällä lakiesityksen lausunnossaan asian suoremmin: Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia ei tule valita sotilastehtäviin.
Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) on pitänyt tärkeänä, että Pohjoismaiden kaksoiskansalaiset olisivat edelleen tervetulleita Suomen sotilasvirkoihin, kunhan heillä on myös Suomen passi.
Mykkäsen alaisuuteen kuuluu Rajavartiolaitos, Niinistö vastaa Puolustusvoimista.
Laki kaksoiskansalaisista sotilasviroissa
Lakiuudistuksessa esitetään, että jatkossa sotilasvirkoihin tai upseeriopintoihin valittavilla henkilöillä ei olisi sellaista kaksoiskansalaisuutta tai ulkomaansidonnaisuutta, joka voi vaarantaa valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai kansainvälisiä suhteita.
Puolustusvoimien, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Rajavartiolaitoksen virkakelpoisuusvaatimuksia käsitteleviä lakitekstejä muutettaisiin tällä samansisältöisellä lisäyksellä.
Puolustusministeriö ja sisäministeriö antoivat kaksoiskansalaisuuslain eduskunnalle 29. marraskuuta. Laki on tällä hetkellä puolustusvaliokunnan, hallintovaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan käsittelyssä.
Laki on tarkoitus hyväksyä eduskunnassa tällä hallituskaudella niin, että se tulisi voimaan ensi vuoden aikana.