Karjapohjola ennen purkamistaan, vastavalmistunut Lapponia-hotelli, Kalevan talo vielä tummassa verhoilussaan.
Valokuvissa avautuu nyt jo kadonneita kaupunkinäkymiä Rovaniemeltä. Suuria siltoja ja kauppakeskuksia on rakennettu, pieniä liikekiinteistöjä, puutaloja ja huoltoasemia purettu.
Rovaniemeläinen Raija Heimo otti ensimmäiset valokuvansa purkutuomion saaneista rakennuksista kevättalvella 1984.
– Se on koirani Villan ansiota, hän sanoo.
Tuolloin Ainonkadulla asunut Heimo ulkoilutti koiraansa joka aamu 6–7 aikaan.
– Keskustan kadut olivat silloin tyhjiä, joten kuvata sai rauhassa.
Muuttuvan kaupunkikuvan taltioimisesta kehittyi vähitellen harrastus, josta on kertynyt kymmenittäin valokuvia Heimon kotialbumeihin.
Purkutalojen lisäksi Heimo kuvasi suurimpien rakennushankkeiden etenemistä, kuten Sampokeskuksen, Jätkänkynttilän ja Arktikumin valmistumista.
Tämä juttu käynnistää Uudessa Rovaniemessä juttusarjan, jossa esittelemme kuva kerrallaan menneiden vuosien näkymiä Rovaniemeltä Raija Heimon kuvien kautta.
71-vuotias Heimo on lahjoittanut kuvakokoelmansa Lapin maakuntamuseolle, jotta kaupunkinäkymät välittyisivät myös jälkipolville.
– Oikeudet siirtyvät museolle, kun tulee täyteen sata vuotta syntymästäni, hän toteaa.
Heimon kuvakokoelma on saanut jo yleisöä sosiaalisessa mediassa, missä kuvia on julkaistu muun muassa Facebookin Entisten nuorten Rovaniemi -ryhmässä.
Valokuvausta harrastava rovaniemeläinen Reima Mukkala on myös kuvannut Heimon kuvien paikkoja nykyasussaan ja julkaissut kuvia verkkosivullaan.
– Kuvat ovat herättäneet muistoja monissa. Tosin jotkut ovat sanoneet, että eihän tuollaista taloa ole ollutkaan. Nopeasti ne unohtuvat, siksi juuri kuvat ovat tärkeitä, Heimo pohtii.
Hänen osaltaan taltiointityö on jo tehty, viimeiset kaupunkikuvansa hän otti syksyllä 2014.
Tervolassa, Koivun kylässä syntynyt Raija Heimo muutti tätinsä luo Rovaniemelle 14-vuotiaana. Kaupunkikoti sijaitsi Pekankadulla.
Heimo muistaa yhä, kuinka lähti ensimmäistä kertaa yksin kävelemään kaupungille.
– Jokainen risteys piti painaa tarkasti mieleen, että osaisin varmasti takaisin.
Noista ajoista keskusta on kokenut lähes täydellisen muodonmuutoksen. Jo Rinteenkulman, Sampokeskuksen, Kalotinlinnan ja Revontulen tieltä on purettu paljon.
Heimon valokuva-albumeiden kuvista tavoittaa jälleenrakenneskauden Rovaniemen. Vaaleaksi rapatut, kaksi- tai kolmekerroksiset harjakattoiset talot ovat yksi toisensa perään saaneet väistyä uuden tieltä.
Kaupunkikuvaan kuuluvat olennaisesti myös liikkeiden kyltit ja mainokset, rakennusten ohella valokuviin on taltoitunut aikansa kauppoja, kahviloita ja muita liikkeitä.
Kolmen vuosikymmenen aikana keskustan korttelit ovat tiivistyneet ja kerrosluku kasvanut.
Ratantauksella nykyään asusteleva Raija Heimo suuntaa enää harvakseltaan keskustaan, jota ei oikein enää tunne entisekseen.
– Autolla vain ajelen ohitse, hän naurahtaa.
Mitä mieltä olet Rovaniemen kaupunkikuvan muuttumisesta?
– Vähän liikaakin täällä on vanhaa purettu. Se on huono juttu, mutta minkäs sille mahtaa.
