Jun­ko­hal­li tar­vit­see seu­raa­jan – Jal­ka­pal­loi­li­joi­den tal­vi­har­joit­te­lu­olo­suh­teet ovat Kemissä surkeat

Kemin talviharjoittelussa on palattu 1980-luvulle. Harjoittelu Takajärven jäisellä kentällä tammikuussa vaatii erityistä luonnetta.
Kemin talviharjoittelussa on palattu 1980-luvulle. Harjoittelu Takajärven jäisellä kentällä tammikuussa vaatii erityistä luonnetta.
Kuva: Esa Savolainen

Junkohallin kate makaa tyhjänä ja osittain lumen peittämänä Jungossa. Halli on ollut käyttämättömänä kohta puolentoista vuoden ajan. Junkohallia pyörittävä Kemin Junkohalli Oy teki konkurssin ja niin teki myös jalkapalloilijoiden talviset harjoitteluolosuhteet Kemissä.

Halliton perinteinen jalkapallokaupunki koettelee etenkin nuorten harrastusmahdollisuuksia. Entinen Suomen maajoukkueen kapteeni ja Kemin Palloseuran organisaatiossa pienessä roolissa mukana oleva sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Jukka Ikäläinen on todella huolissaan kemiläisten nuorten harrastusmahdollisuuksista.

– Kolmessa vuodessa kemiläisten juniorijalkapalloilijoiden määrä on tippunut 46 prosenttia eikä heistä kaikki ole siirtynyt jonkin uuden lajin pariin. Meidän pitäisi saada luotua kaikille eri urheilulajien harrastajille asialliset ympärivuotiset harjoitteluolosuhteet, Ikäläinen toivoo.

Junkohallin historia ja mahdollinen uusi halli ovat päättäjien joukossa viikoittaisia puheenaiheita.

– Ne nousevat puheenaiheeksi osittain siitäkin syystä, että kaupungin maksettavasta tuli Junkohalli Oy:lle myönnettyjä takauksia. Samalla olemme miettineet, miten voimme jatkossa parhaiten turvata nuorten ja myös aikuisten mahdollisuudet harrastaa omaa lajiaan.

Harjoitteluolosuhteiden surkeus on nuorilla yksi syy jalkapalloilun lopettamiseen. Ei tietenkään haittaisi, vaikka Meri-Lapin alueella pelaisi jokin joukkue vähintään Ykkösen sarjatasolla. Se nostaisi lajin profiilia ja nuoret saisivat kotipaikkakunnaltaan idoleita oman lajinsa parista.

Lappiahallin varauskalenterin arki-illat ovat täynnä. Halli on tullut tutuksi torniolaisten lisäksi kemiläisille jalkapalloseuroille.
Lappiahallin varauskalenterin arki-illat ovat täynnä. Halli on tullut tutuksi torniolaisten lisäksi kemiläisille jalkapalloseuroille.
Kuva: Nina Susi

Suunnitelmia monitoimihallista

Kemin kaupungin tai ainakin entisen liikuntatoimenjohtajan Eero Saijan suunnitelmissa oli jo vuosia sitten monitoimihallin rakentaminen Kemiin. Monitoimihallista puhutaan edelleen. Yhtenä mahdollisena paikkana on nostettu esiin Sauvosaari. Jos monitoimihalli nousee uimahallin, Sauvosaaren kunnostetun yleisurheilukentän ja takakentän yhteyteen, niin silloin voisi rinta rottingilla jo puhua Sauvosaaren urheilupuistosta.

Oulussa on useita palloiluhalleja. Ne ovat joko yhden seuran, seurojen tai kunnan omistamia. Jukka Ikäläisen vahva mielipide on, että liikuntapaikkojen pitäisi olla kuntavetoisia.

– Kunnan omistamalla liikuntapaikalla on pitkä elinkaari. Eihän voi olla oikein, että esimerkiksi seuran konkurssin myötä myös lasten ja nuorten liikuntapaikka poistuu kuvioista. Junkohalli oli aluksi kaupungin hoidossa. Se pyysi seuroja apuun ja ikävä lopputulos on nyt näkyvissä. Kannattaa myös pitää mielessä, että halleja käyttävät monet muutkin kuin seurojen jäsenet.

Jukka Ikäläinen uskoo, että viiden vuoden kuluttua kemiläisillä ja merilappilaisilla on käytössään lämmitettävä tekonurmi ja sellainen urheiluhalli, missä nuoret ja edustusjoukkueet pystyvät harjoittelemaan. Ensi kesänä Kemissä on jalkapalloilijoilla toivottavasti käytössään vähintään kaksi tekonurmikenttää. Karihaarassa mahdollisen uuden biotuotetehtaan liikennejärjestelyjen vuoksi tien alle jäävän tekonurmen yksi vaihtoehtoinen paikka olisi siirtää se aidan toiselle puolelle luonnonnurmen tilalle. Junkohallin alustana ollut tekonurmi on myös käytössä ellei Junkohalli Oy:n konkurssipesä löydä tekonurmikentille ostajaa.

Sauvosaaren takakentän luonnonnurmen vaihtaminen  lämmitettävään tekonurmeen on toteutusta ja rahoitusta vaille valmis. Valmiit suunnitelmat ovat olemassa. PS Kemi Kingsin pudottua Veikkausliigasta menivät suunnitelmat jäihin. Lämmitettävä tekonurmi pidentäisi huomattavasti pelikautta. Kenttä olisi esimerkiksi koululaisten käytössä kesäloman molemmin puolin aina marraskuulle saakka. Lämmitettävän tekonurmikentän rakentamiskustannukset ovat miljoonan euron kahta puolta ja hoitotoimenpiteet huomattavasti luonnonnurmea edullisemmat.

– Kolmekymmentä vuotta sitten pelasin Kiirunassa ja siellä tekonurmikenttä otettiin käyttöön maaliskuun alussa. Oulussa ulkokenttiä on avattu jo helmikuun lopussa. Suomessa on yli 400 tekonurmikenttää, joista sata on lämmitettäviä. Kemissä eletään tällä hetkellä kahden vanha tekonurmikentän kanssa vanhoillisfutislaisaikaa, Jukka Ikäläinen kärjistää.

Jukka Ikäläinen toivoo, että Kemiinkin saataisiin lämmitettävä tekonurmikenttä. Kenttä olisi lasten, nuorten ja aikuisten käytettävissä talvesta riippuen noin kahdeksan kuukautta vuodessa.
Jukka Ikäläinen toivoo, että Kemiinkin saataisiin lämmitettävä tekonurmikenttä. Kenttä olisi lasten, nuorten ja aikuisten käytettävissä talvesta riippuen noin kahdeksan kuukautta vuodessa.
Kuva: Jussi Leinonen

Junioreita vähemmän

Meri-Lappi United on keskittynyt tyttö- ja naisjalkapalloon. Myös MelU:ssa on todettu, että jalkapallon harrastajamäärät ovat pudonneet noin 80 pelaajaan.

– Muutos ei ole meidän kokoisella seuralla kauhean suuri. Osa porukasta tippui pois viime talvena, koska meidän piti siirtää harjoitukset Junkohallista Tornion Lappiahalliin. Jos Junkohalli olisi edelleen käytössä, niin toiminnassamme olisi mukana enemmän porukkaa, Meri-Lappi Unitedin puheenjohtaja Jarkko Montonen uskoo.

MelU:lla on viisi juniorijoukkuetta ja naisten joukkue. Nuorimmat ovat alle kouluikäisiä.

– Saimme Lappiahallilta kolme harjoitusvuoroa viikossa ja olemme niistäkin tyytyväisiä. Enemmänkin olisimme ottaneet vastaan. Mahdollinen lämmitettävä tekonurmi palvelisi isoa määrää palloilijoita, mutta eihän se voita mahdollista halliratkaisua. Monitoimihalli palvelisi useita lajeja, Jarkko Montonen sanoo.

Kemin Palloseuran puheenjohtaja Pekka Tuomela ei hämmästele Jukka Ikäläisen antamaa prosenttilukua lopettaneiden juniorijalkapalloilijoiden määrästä.

– Onneksi se ei ole isompi. Tuo luku ilmeisesti tarkoittaa rekisteröityjen pelaajien määrää. Pääsyy lajin lopettamiseen on talviharjoitusolosuhteiden surkea tila. Kun paikkakunnalla ei ole hallia, niin on helppo kyseenalaistaa oma jatkaminen lajin parissa. Pelaajat, valmentajat, huoltajat ja joukkueenjohtajat ovat ehtineet tottua mukaviin halliolosuhteisiin. 14-15–vuotiaiden kohdalla, joita pelaajia meillä on ollut paljon, vaikuttaa myös dropout-ilmiö eli lopettaneita olisi tullut jonkin verran vaikka meillä olisi Kemissä hallikin käytössä, Pekka Tuomela uskoo.

Tuomela olisi mielissään jos Kemiin rakennettaisiin  ns. lattialajeille halli. Oikeastaan hän ei puhu yhdestä vaan useasta hallista.

– Kuulostaa varmaan hieman hullulta, mutta täällä olisi tarvetta kolmelle uudelle hallille. Jalkapalloilijoille riittää yksi pelkästään jalkapallokäyttöön pyhitetty halli lämmitettävän tekonurmen kanssa. Kahdelle muulle hallille riittää varmasti käyttäjiä muiden lajien parista.

KePS:n joukkueet ovat kääntäneet katseensa jo tulevaan kesäkauteen. Huoli on Karihaaran tekonurmen säilymisestä peliareenana.

– Toivottavasti mahdolliset biotuotetehtaalle johtavien teiden maatyöt eivät ala nykyisen kentän kohdalla vielä ensi kesänä. Se antaisi lisäaikaa pistää rahoitus kuntoon lämmitettävää tekonurmea varten, Tuomela miettii.

Hallittomuus puraisee myös seuran taloutta, vaikka Kemi kustantaa alle 18-vuotiaiden harjoittelun Torniossa.

– Emme pysty järjestämään turnauksia. Niiden osallistumismaksuilla ja oheismyynnillä olemme saaneet paikattua taloutta liki 20 000 eurolla. Emme kuitenkaan heitä pyyhettä kehään. Edusjoukkueiden lisäksi meillä on tällä kaudella seitsemän juniorijoukkuetta, Pekka Tuomela kertoo.

Viime kaudella perustettu KePS Akatemia pelaa ensi kaudella Nelosessa.

Kommentti
Halli tulee, mutta milloin?
Jouni Valikainen

Meri-Lapin jalkapalloilijat harjoittelevat ja pelaavat talvisaikaan myös Torniossa sijaitsevassa Lappiahallissa. Ilta-ajat on täyteen buukattu. Hallilla taitojaan hiovat Meri-Lappi Unitedin, Kemin Palloseuran, Tornion Pallo 47:n, Tornion Jalkapalloklubin ja Keminmaan Pallon pelaajat. Vaikka junioripelaajien määrät ovat ainakin Kemissä tippuneet, niin toisellekin hallille olisi kysyntää.

Monitoimihallin rakentaminen voisi olla hyvä esimerkki seutukunnallisesta yhteistyöstä. Kun Kemi, Tornio, Keminmaa, Tervola ja Simo saadaan yhteisen hankkeen taakse, niin halli voisi olla pystyssä nopealla aikataululla.

Hallin sijoituspaikasta tulisi melkoinen vääntö. Yksi varteen otettava sijoituspaikka voisi olla Vallitunsaari. Vallitunsaaren keskellä on nurmettunut tasainen kenttä, minkä päälle hallin voisi rakentaa.

Vallitunsaari sijaitsee Kemissä, mutta esimerkiksi Laurilasta Vallitunsaareen on huomattavasti lyhempi ajomatka kuin Kemin keskustasta. Torniolaistenkin ajelisivat lyhyemmän matkan vuoksi mieluummin Keminmaahan kuin Kemiin.

Jos yhteinen hallihanke nousee pystyyn, niin eikö hallista kannattaisi rakentaa sellainen, että se palvelee eri urheilulajien käyttäjiä mahdollisimman pitkän ajan. Kokoluokkakin saa olla sellainen, että hallissa voidaan pelata esimerkiksi virallisia Suomen cupin jalkapallopelejä. Helsingissä tuli pari viikkoa sitten kaksi kuplahallia alas lumen painon vuoksi. Kuplahallista puhumisen ajankohta ei ole juuri nyt otollista.

Kemiläiset jalkapalloilijat ovat palanneet osittain 1980-luvulle. Innokkaimmat pelaajat ovat treenanneet Takajärven jäisellä kentällä tuulessa ja tuiskussa pakkasen kovettamalla pallolla. Näiden treenikertojen jälkeen osaa antaa entistä enemmän arvoa asiallisille harjoitusolosuhteille.

Monitoimihalli suunnitteilla

Keminmaan Pallon aktiivit ovat heittäneet monitoimihallin perustamista pallon osittain kunnan päättäjille.

Keminmaan kunta on varannut talousarvioonsa 10 000 euroa hallin selvitystyötä varten. Kun hallin paikka, koko, omistuspohja ja kustannukset ovat selvillä, niin sen jälkeen katsotaan, mistä eurot löytyvät alustavasti kaksi miljoonaa euroa maksavaan kiinteärakenteisen hallin rakentamiseen.

Meri-Lapissa on kysyntää etenkin isoille sisäliikuntapaikoille koska Junkohalli ei ole enää käytössä.

Tulevan hallin rakentamispaikaksi on hahmoteltu kolme eri vaihtoehtoa: Keskuskentän lähialue, Pölhön kenttä ja Kallinkangas. Alustavan suunnitelman mukaan monitoimihalli olisi 50 metriä leveä ja 76 metriä pitkä. Selvityksen pitäisi olla valmis ensi kesänä.