Paras lääke kroonisesta kriisitilasta kärsivälle potilaalle on keskittyä arkiseen perustyöhön. Tämä tuntui olevan keskeinen viesti, kun Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker linjasi EU:n tilaa ja tulevaisuutta vuotuisessa puheessaan Ranskan Strasbourgissa.
Puheeseen oli ladattu paljon odotuksia, sillä Britannian eroprosessi pakottaa unionin perustelemaan olemassaoloaan aivan eri tavalla kuin ennen. Suuren suunnanmuutoksen tai uusien visioiden sijaan Juncker tarjosi vastaukseksi tuttua ruisleipää. Hän kävi läpi laajan kirjon tavoitteita, joita EU aikoo myös vastedes edistää: lisää investointeja ja vapaakauppaa, tiiviimpää puolustusyhteistyötä, oikeudenmukaisempia työehtoja, parempia digiyhteyksiä.
Lopputuloksena EU:n tärkeimmät prioriteetit jäivät hieman hämäräksi. Vuodentakaisessa puheessaan keskusta-oikeistolainen Juncker nosti selväksi ykkösasiaksi pakolaiskriisin lievittämisen. Tuolloin hän painoi kriisivaihteen päälle ja pyrki johtamaan EU-laivaa. Nyt sävy oli maltillisempi eikä yhtä kantavaa teemaa noussut esiin.
Europarlamentaarikko Nils Torvalds (r.) kiittelee valittua linjaa.
- Pelkäsin, että Juncker olisi noudattanut eurooppalaisten johtajien huonoa esimerkkiä: kun on paljon ongelmia, piirretään joku valtava tulevaisuuden kuvaaja. Paetaan tämän päivän ongelmia menemällä eteenpäin. Mielestäni tätä ongelmaa ei nyt syntynyt.
Torvalds arvioi maltillisen otteen johtuvan siitä, että komissio on oppinut virheistään.
- Aikaisemmin komissiolla on ollut käsitys, että he ohjaavat tätä marssia. Nyt vuoden aikana on tullut niin paljon lunta tupaan, että tyhmempikin ymmärtää, ettei se näin mene.
Etenkin itäisen Keski-Euroopan maat ovat arvostelleet komissiota siitä, että se ajaa liian keskitettyjä ratkaisuja ja yhteisvastuuta pakolaispolitiikassa. Nyt Juncker tähdensi, että solidaarisuuden on oltava vapaaehtoista.
Kasvu ja turvallisuus erottuivat
Unkari ja Puola ovat herätelleet keskustelua EU:n perussopimusten muuttamisesta siten, että komission toimivalta vähenisi ja jäsenmaiden rooli päätöksenteossa kasvaisi. Suomalaismepeistä Jussi Halla-aho (ps.) ja Paavo Väyrynen (kesk.) ovat samoilla linjoilla.
- Siihen suuntaan Britanniakin pyrki unionia uudistamaan. Sen pitäisi olla tulevaisuuden suunta, Väyrynen sanoo.
Väyryselle Junckerin puhe oli pettymys: prioriteetit olivat hukassa, eikä EU:n ongelmia ruodittu riittävästi.
SDP:n Miapetra Kumpula-Natri puolestaan pitää myönteisenä, että Juncker nosti EU:n arkisen perustyön kunniaan.
- Nyt on keskitytty vain kriiseihin, kuitenkin tämä talo ja lainsäädäntö toimivat koko ajan.
Jos puheesta erottui jotain kantavia teemoja, ne olivat kasvu ja turvallisuus. Konkreettisina avauksina Juncker esitti EU:n investointiohjelman laajentamista, yhteistä puolustusrahastoa sekä yhteisen operaatioesikunnan perustamista kriisinhallintaan. Saksa ja Ranska ovat esittäneet EU:lle vastaavaa komentokeskusta. Sen kautta johdettaisiin EU:n sotilas- ja siviilioperaatioita, kuten ihmissalakuljettajien vastaisia toimia Välimerellä.
Tähän asti EU:n sotilasoperaatioita on johdettu jäsenmaista. Junckerin mukaan keskitetty rakenne täydentäisi sotilasliitto Natoa, ei kilpailisi sen kanssa.
Britannian EU-ero voi avata ikkunan unionin puolustusyhteistyön tiivistämiseen ja uusien rakenteiden luomiseen. Britannia on vastustanut näitä aloitteita voimakkaasti.
Komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen (kok.) luotsaamaan investointiohjelmaan esitetään jatkoa. Komissio haluaa jatkaa ohjelmaa aluksi vuoteen 2020 saakka. Siihen mennessä investointeja pitäisi saada liikkeelle 500 miljardin euron arvosta.
- Olemme nyt nähneet vuoden sisällä, että kysyntää tämänkaltaiselle riskirahoitukselle näyttää olevan. Erityisesti pk-yritysten luototukseen on ollut enemmän kysyntää kuin alun perin arvioitiin, Katainen sanoo STT:lle puhelimitse.
Investointiohjelmalla pyritään kohentamaan EU:n kilpailukykyä ja luomaan kasvua ja työpaikkoja. Ohjelmaan kuuluu EU-varoista koottu riskirahasto, joka kattaa ensimmäisenä projektien mahdolliset tappiot. Tämän avulla houkutellaan yksityisiä sijoittajia.
Rahastolla tuetaan etenkin puhtaisiin teknologioihin ja energiatehokkuuteen keskittyviä investointeja. Kataisen mukaan uusissa investointipäätöksissä tulee huomioida paremmin se, millaista lisäarvoa rahasto tuottaa. Liikkeelle pitäisi saada sellaisia hankkeita, jotka ovat jumissa riskirahoituksen puutteen takia.
Suomessa Äänekosken biojalostamo on saanut rahaston kautta lainatakauksen. Hanke olisi hyvin todennäköisesti toteutunut myös ilman kyseistä tukea.
Suomen hallitus suhtautuu varovaisen myönteisesti investointiohjelman jatkamiseen. Hallitus kuitenkin korostaa, että ohjelman tähänastisia hyötyjä tulee arvioida huolella ennen kuin siihen pannaan lisää rahaa.