Oluthuoneen nurkkapöydässä istuu kolme kiinalaista siemailemassa olutta. Hetkinen. Oikaisu: Pöydässä istuu yksi olutta siemaileva kiinalainen seurassaan kaksi pöydän päällä oikoisenaan makaavaa kiinalaista.
Hetkonen. Kuulinko juuri kuorsausta? Taustalla Eput hoilaa, että pitäisi mennä nukkumaan, ulkona satelee. Kiinalaiset ottivat etukäteen vinkistä Martti Syrjän. Pöydällä repsottaa avonaisia sipsipusseja ja muovikassien brändeistä päätellen Sampokeskuksessa suoritetun ostos-triathlonin aarteita. Syöminen ja shoppailu vaativat veronsa.
Tilastokeskuksen ja THL:n teettämien tutkimusten mukaan uni on ajautunut Suomessa verolle pantavaksi. Enemmistö suomalaisista kokee unen yhdeksi tärkeimmistä hyvinvointia edistävistä tekijöistä, mutta todellisuudessa unen arvostus jää sanahelinäksi. Nukumme yhä vähemmän ja unihäiriöitä ilmenee joka toisella.
Unen merkitys tiedetään, muttei tiedosteta. Hauki on kala, kala on sana. Hoemme mantroja niitä sisäistämättä. Nielemme tiedonmurusia pureskelematta. Se on aikamme trendi.
Kaakkois-Aasiaa kolutessani sain ensikäden kokemusta sikäläisten ilmiömäisistä unenlahjoista. Kambodzhassa yritin ostaa katukojusta keittobanaaneja, mutta myyjä veti niin sikeitä, ettei herännyt vaikka taputtelin häntä päähän ja huhuilin helloo ja namastee. Jätin kolikot pöydälle ja irrotin tertusta banskun.
Kiinassa olin töissä paikallisessa koulussa, jossa kollegani nukahtelivat läppäreidensä päälle. Ujuttelin post-it -lappuja pöydän alla kuola poskella tuhisevan pomoni taskuun. En osannut enkä sallinut itseni nukkua. Oli sentään työaika.
Idän kulttuureissa uni nähdään niin välttämättömänä työkykyä ja hyvinvointia edistävänä tekijänä, että sillä saralla jokaisen on lupa toteuttaa itseään fiiliksen mukaan. Sen lisäksi, että nukkuminen missä ja milloin tahansa on sallittua ja suotavaa, jostain käsittämättömästä syystä se on sikäläisille myös mahdollista.
Joko heille on kertynyt kollektiivista, karmista univelkaa tai sitten tämä on idän kulttuureihin ja geeniperimään sisäänrakennettu supervoima: kyky nukkua kun nukuttaa. Tien penkalla, pyörän tarakalla, katolla, matolla, pöydän alla ja päällä, palavereissa, oluella, pizzalla ja pissalla vain joitakin todistamiani nokospaikkoja mainitakseni. Kateeksi käy.
Tutkimusten mukaan uni ja henkinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Liian vähäinen unensaanti laskee motivaatiota ja mielialaa. Länsimaissa puskemme kivikautisia kehojamme ja aivojamme triathlon-hengessä kaikkiin ilmansuuntiin yhtä aikaa aivan epäinhimilliseen tahtiin. Oravanpyörä pyörii rattaat ruosteessa unen kustannuksella. Nielemme kyyneleet ja melatoniinit kurkkuun, koska eihän itku auta näillä markkinoilla. Uni ehkä auttaisi. Mutta se on kohtuuvieras konsepti. Sellaisia ei purematta niellä.
Entä mitä tapahtui Oluthuoneen kiinalaisille? Yksi joi oluensa, herätti ystävänsä ja tarpeensa täyttänyt trio jatkoi matkaa. Jotain olennaista siinä kiteytyi. En vaan univeloissani keksinyt, mitä.