Irtisanomisten vaara: Laphan hen­ki­lös­töä kos­ke­vat yt-neu­vot­te­lut alkavat tors­tai­na

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Jumalan lain alta oi­keus­val­tioon

Antti Leinosen mukaan ihmisoikeudet perustuvat kristilliseen maailmankatsomukseen – jokaisella on luovuttamaton arvo Jumalan luomana (LK 3.2). Juuri se mahdollisti eriarvoisuuden todellisessa elämässä.

Uusi testamentti kehottaa kaikkia pysymään asemassaan. ”Vaikka voisit päästä vapaaksikin, pysy mieluummin orjana”. Feodalismi ja sääty-yhteiskunta olivat lännessä sortavia hierarkioita. Kristikunta harjoitti historian julminta ihmisarvon riistoa orjakaupalla ja -työllä 1800-luvulle asti. Kristikunnan toinen suuri ihmisoikeusrikkomus on ollut juutalaisvastaisuus. Se oli välttämätön edellytys holokaustille.

On epähistoriallista kuvitella, että nuo järjestelmät lakkasivat kristillisen maailmankatsomuksen ansiosta. Kastilaitos Intiassa ei osoita kristinuskon paremmuutta.

Vuosisatoja ennen kristinuskoa Kreikan stoalaiset filosofit edustivat humanitaarista ja demokraattista ajattelua. Perusteluna oli luonnonoikeus. Sen mukaan kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasa-arvoisina. Se tarkoitti todellista elämää, ei kuvitteellista tasa-arvoa jumalan edessä.

Lännessä tieto, tutkimus ja oikeus erkaantuivat jumalasta toisin kuin islamissa ja Itä-Euroopassa.

Leinonen hakee tieteen kehtoa kristinuskosta vastoin historian tosiseikkoja. Kristinuskon ja maallisen vallan symbioosi alkoi 300-luvulla kristinuskon tullessa Rooman valtakunnassa valtion uskonnoksi. Se merkitsi suvaitsevaisuuden loppua. Uskonnon, ajattelun, sanan ja tutkimuksen vapaus tukahdutettiin 1 300 vuodeksi.

Ihmiset olivat totaalisen maallisen ja uskonnollisen vallan alla. Jumalan ilmoituksessa oli ihmiselle kaikki tarpeellinen tieto. Se vaati alistumista myös vanhoihin tiedollisiin uskomuksiin.  Galileo Galilei selvisi nipin napin inkvisition kynsistä.

Luonnonoikeudellinen ja rationalistinen ajattelu heräsi uudelleen antiikin ihailun myötä renessanssissa ja valistuksessa. Siihen kuului ajatus kaikkien ihmisten yhtäläisistä luonnollisista oikeuksista. Oikeudet nähtiin nyt yksilön oikeuksina.

Lännessä tieto, tutkimus ja oikeus erkaantuivat jumalasta toisin kuin islamissa ja Itä-Euroopassa. Lännen yhteiskunnissa kyseessä oli jumalan lain hylkääminen ja oikeusvaltion synty. Näin kehityksen pääpiirteen kuvaa historioitsija Jukka Korpela teoksessaan Länsimaisen yhteiskunnan juurilla.

Valistusajan liberaalit aatteet ja porvariston nousu tuottivat Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen 1776 ja Ranskassa ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistuksen 1789. Molempien mukaan ihmiset syntyvät vapaina ja elävät tasavertaisina. Molempiin sisältyi sanan- ja uskonnonvapaus. Kirkot vastustivat valistuksen aatteita.

Kari Kannala