– En ole ikinä saanut mitään inspiraatiota, että nyt kirjoitan laulun. Siinä pitää vain ottaa ruutupaperi eteen ja alkaa tehdä.
Näin luonnehti Jukka Virtanen työmetodiaan STT:lle vuonna 2011. Poikkeuksellisen ansiokkaan päivätyön kotimaisessa viihteessä tehneen Virtasen töitä yhdisti ilmiömäinen verbaalinen osaaminen. Sanaseppo ehti kirjoittaa arviolta jopa 300 lauluun tekstit: osa originaaleja, osa suomennoksia, mutta aina omintakeisia. Hän ahkeroi musikaalien ja näytelmien käsikirjoittajana, suomentajana ja ohjaajana.
– Tekstin ei aina tarvitse olla niin viimeisen päälle viisas. Yksinkertainenkin teksti voi toimia muun kokonaisuuden yhteydessä, hän linjasi.
Virtasen mielestä iskelmälyriikan, musikaalin tai oopperalibreton tekeminen ei periaatteessa vaatinut erilaista otetta tai osaamista.
Virtanen kuoli 86-vuotiaana pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana Helsingissä Laakson sairaalassa sunnuntaiaamuna. Asian vahvisti STT:lle Virtasen tytär Riikka Virtanen.
Lumilinnasta Speden kelkkaan
Jämsänkosken vesa muutti 1950-luvulla Helsinkiin opiskelemaan suomen kieltä ja kirjallisuutta. Osakuntansa seremoniamestari eteni elokuvayhtiö Allotria Filmistä saamiensa oppien kautta uuden median, television palvelukseen.
Tv-ajanvietteen tienraivaaja Virtanen muodosti 1960-luvulla Aarre Elon ja Matti ”Pikkis” Kuuslan kanssa VEK-ryhmän, joka oli Pertti "Spede" Pasasen tiimin ohella aikansa tärkein viihteentekijöiden yhteenliittymä Suomessa. Tuotteliaan VEK-ryhmän ohjelmien kirjo oli laaja: kolmikko synnytti musiikkirevyitä, sketsejä, ajankohtaisviihdettä ja satiiria.
Virtanen ja VEK muunsivat osaltaan jähmeän Suomen ilmapiiriä kevyempään suuntaan hurjasti suosiotaan kasvattavassa televisiossa, joka soi yhteisöllisyyttä kaupunkiin muuttaville maaseudun kasvateille.
VEK teki Lumilinna-komediallaan suomalaista tv-historiaa voittamalla televisioalan kansainvälisen Kultainen ruusu -palkinnon Montreaux'ssä parhaana viihdeohjelmana 1965.
Virtanen läksi Yleisradiosta vuonna 1967 freelanceriksi ja lyöttäytyi osaksi Speden tekijäryhmää. Yhteistyötä siunautui vuosiksi radiohupailuista elokuviin ja tv-ohjauksiin ja käsikirjoituksiin. Komediaklassikoiksi ovat kohonneet Virtasen 1960-luvulla ohjaamat vauhdikkaat Spede-elokuvat Pähkähullu Suomi ja Noin 7 veljestä, joissa hän myös näytteli.
Virtasen mukaan Pasanen hyväksyi hänen kynänjälkensä, koska hän osasi kirjoittaa Pasasen tyylillä.
"Olen päässyt tekemään hyvin monipuolisia hommia"
Vuonna 1981 Virtanen aloitti 17 vuoden isäntäpestinsä MTV:n Levyraadissa.
– Tykkäsin tehdä sitä, koska se on niin absurdi ohjelma, ettei siellä mitään järkevää pysty sanomaan, hän tokaisi 70-vuotishaastattelussaan.
Virtanen oli itse ollut jo 1960-luvulla kaksi kertaa vieraana Jaakko Jahnukaisen johtamassa Levyraadissa. Popin jousisoittimiin yhdistänyt Beatlesin Yesterday, josta sittemmin tuli yksi maailmanhistorian menestysballadeista, sai raatilainen Virtaselta tuoreeltaan kokonaista 7 pistettä.
– Sanoin suurella asiantuntemuksella, että ei pitäisi mennä tyylejä sekoittamaan keskenään, muisteli Virtanen huvittuneena STT:lle.
Virtanen oli 1963 aloittaneen showhenkisen urheilu- ja raittiusseura Zoomin perustajajäsen.
– Pelireissulla on käyty esimerkiksi Etelä-Afrikassa. Minä olenkin ainoa yli 70-vuotias valkoinen mies, joka on pelannut Afrikan mantereella jääkiekkomaalivahtina.
Rakkaaseen jalkapalloharrastukseen sisältyivät Zoomin lisäksi niin kirjailijoiden FC Kynä -seura kuin Rock SM -futisturnauksetkin.
Virtanen lausahti jo vuosia sitten, ettei työuralta jäänyt haikailtavaa.
– Olen päässyt tekemään hyvin monipuolisia hommia. Tämä on ollut siitä kiva elämä.
Juttua täydennetty 1.9. klo 17.33: Lisätty tieto Virtasen kuolinajasta ja -paikasta.
Lue myös:
Viihteen monitaituri Jukka Virtanen on kuollut 86 vuoden iässsä
