Rovaniemeläinen Markus Lambacka hankki vastikään uuden asunnon Tampereelta.
– Judouran seuraavat askeleet on otettu, reilu viikko sitten nuorten Pohjoismaiden mestaruuden voittanut judoka vahvistaa.
Lambacka painaa tällä viikolla valkolakin päähänsä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Sammon keskuslukiosta. Ylioppilasjuhlat ovat kotikonnuilla Rovaniemellä.
– Judo täyttää päivät entistä tiiviimmin, mutta pyrin rakentamaan turvaverkkoa ympärille, Lambacka paljastaa.
Hän pyrkii Tampereen yliopistoon pääaineena englanti.
Lambacka on 19-vuotias, joten nuoren miehen lähitulevaisuuteen kuuluu myös asevelvollisuuden suorittaminen.
– Joko urheilukouluun tai Satakunnan lennostoon, hän ilmoittaa vaihtoehdot.
Puolustusvoimain urheilukouluun Helsingin Santahaminaan on hakenut useita judokoita, joten siellä olisi hyvä harjoitusjengi kasassa.
Markus Lambacka on harrastanut judoa kymmenisen vuotta.
– Vanhempani veivät minut ensin painiin ekaluokkaisena, mutta jotenkin tuntui ettei se ollut minun juttu. Sitten löydettiin judo, joka kiinnosti heti alusta lähtien, Koyamaa edustava judoka muistelee uransa alkuaikoja.
Siitä ura pikku hiljaa urkeni – kilpailuista tuli täydennystä palkintokokoelmiin ja vyön väri tummui vuosi vuodelta. Lambacka sai mustan vyön jo 18-vuotiaana, mikä ei ole aivan tavallista.
– Judo on urheilulaji, jossa voi jatkuvasti haastaa itseään. Se on olympialaji, mikä lisää osaltaan treenimotivaatiota. Eikä harjoituksissa tarvitse olla yksin, vaikka kyse onkin yksilölajista, Lambacka luettelee judossa viehättäviä asioita.
Ensi vuoden olympialaiset Tokiossa tulevat kenties liian nopeasti, mutta Pariisin 2024 kisat kuuluvat vahvasti judokan tulevaisuuden suunnitelmiin.
– Olympialaiset ovat suuri haaveeni kilpailu-uralla.
Judossa olympiaseula on tiheä.
– Kaksi vuotta kestävä olympiakarsinta on raaka. Sen olen nähnyt läheltä, kun harjoittelen paljon olympiaehdokkaiden kanssa Tampereella. He ovat koko ajan reissussa.
Lambacka tietää, että täysin ammattilaisena judoa ei välttämättä pysty Suomessa harrastamaan.
– Arki on joka tapauksessa soviteltava niin lähelle ammattilaisuutta kun se vain on mahdollista. Toisaalta urheilulle on hyvä olla jotain vastapainoakin – pysyy pääkoppa vireessä.
Tavanomaiseen harjoitusviikkoon kuuluu kolme aamutreeniä, kolme lajiharjoitusta Tampereen Judon seuravuorolla, kaksi punttiharjoitusta ja lauantain omatoimitreeni. Sunnuntai on pyhitetty lepopäiväksi tiukasta rääkistä palautumiseen.
Heinäkuussa Lambacka osallistuu Eurooppa cupin kilpailuihin Berliinissä ja Prahassa.
– Jokainen kansainvälinen turnaus on kokemuksen kannalta tärkeä. Jokaisesta kisasta oppii aina jotain uutta.
Lambackan pitää käydä Berliinissä ja Prahassa myös siksi, että Suomen Judoliitto vaatii vielä lisänäyttöjä syyskuussa Vantaalla käytäviin alle 21-vuotiaiden EM-kilpailuihin.
– En usko, että viime viikonlopun PM-kulta riittää. Liitolla on aika tiukat kriteerit menestymisodotusten suhteen.
– Mikäli EM-paikka irtoaa, lähden yrittämään kisoissa niin pitkälle kuin mahdollista. Mitali tuntuu tässä vaiheessa kovalta tavoitteelta, mutta pistesijakin olisi kiva saavutus. Jokaisessa harjoituksessa tehdään töitä sen eteen, että kisatatamilla tulisi menestystä.
Lambacka suuntaa kesällä myös kohti judon synnyinmaata Japania.
– Kesän ohjelmaan kuuluu kahden viikon leiri Katsuurassa, jossa harjoitellaan budoyliopiston tiloissa. Olin viime vuonna Japanissa treenaamassa, ja siitä jäi hyviä kokemuksia. Japanilaiset harjoittelevat hieman eri tavalla kuin eurooppalaiset, mutta minulle heidän harjoitustyylinsä sopii hyvin.
– Kesällä osallistun myös kotimaisille judoleireille, mutta niiden osalta suunnitelmat ovat vielä auki.
Maajoukkueurheilijoiden omavastuuosuudet olivat kovasti tapetilla muutama kuukausi sitten. Judokin kuuluu olympialajeihin, joissa urheilijan on pistettävä omia rahoja likoon kilpailumatkojen ja leirien toteuttamiseksi.
– Yksilölajeissa on haastavaa hankkia tukijoita. Seuran tuki on ollut siinä suhteessa tärkeää, vaikkakin valtaosa kustannuksista jää urheilijalle itselleen.
– Siirryttäessä ensi vuonna aikuisten ikäluokkaan vuosibudjetti kasvaa entisestään. Olisi tärkeää saada pitkäaikaisia tukijoita, jotta voisi keskittyä rauhassa olennaiseen, Lambacka toteaa.
Lambacka on edustanut koko uransa ajan rovaniemeläistä judon erikoisseuraa Koyamaa. Vaikka asuinpaikka on vaihtunut Tampereelle, siteet Rovaniemelle säilyvät edelleen tiiviinä.
– Olen ylpeä, että edustan Koyamaa jatkossakin. Minulla on juuret Rovaniemellä, ja olen saanut täältä parhaat mahdolliset eväät kehittymiseen urheilu-urallani, kansainvälistä huippua tavoitteleva judoka kiittää.