- Isä kaatui kranaattikeskityksessä Viipurin lähellä helmikuun lopulla 1940, Viipurin suurhyökkäyksessä. Ruumista ei saatu takaisin rintamalta, vaan hänet siunattiin poissaolevana joskus kevätkesällä, kertoo sotaorpo Esko Raitanen. Koska isän kuolemasta ei ollut sataprosenttista varmuutta, pieni toivonkipinä eli vielä jonkin aikaa.

- Kun sodan jälkeen palautettiin sotavankeja, heiltäkin käytiin kyselemässä, onko tällaista miestä näkynyt jossain.