Eduskunnan tuoretta maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajaa, kansanedustaja Anne Kalmaria (kesk.) voi tituleerata huoletta rouva lähiruoaksi.
Onhan hän vetänyt eduskunnan lähiruokakerhoa ja puhunut vuosia lähiruoan puolesta.
Suuri sote- ja maakuntauudistus voi uhata kuntien lähiruokakonsepteja, jos hankintoja ei hoideta oikein alusta pitäen.
- Olemme saaneet lähiruokatuotantoa ja osaamista kuntiin pitkin harppauksin. Vaarana on, että sote-uudistuksessa otamme pitkän loikan taaksepäin, jos emme päätä ruoan hankinnasta fiksulla tavalla etukäteen jokaisessa maakunnassa.
Lähiruoka on saanut itsensä hyvin läpi.
- Noin neljäsosa kunnistamme on sellaisia, jotka osaavat hyödyntää lähiruoan tarjoamia mahdollisuuksia hyvin. Jopa puolet kunnista käyttää lähiruokaa valikoiden ja loppu neljännes satunnaisesti.
Kalmarin mukaan lähiruoan saanti voidaan turvata esimerkiksi yhtiön kautta.
- Yhtiö voi myydä sote-alueelle palveluja. Toinen vaihtoehto on, että maakunta on järjestäjän asemassa ja se tekee osahankintoja eri puolilta maakunnista.
Hän tähdentää myös työllisyyttä. Etenkin pienissä kunnissa lähiruoan tuottamisella ja valmistamisella kuntien ruokahuoltoon on iso merkitys.
Kalmari on highland-lihantuottaja Keski-Suomesta. Hänen omassa maakunnassaan Konnevesi on onnistunut palkintoja myöten saamaan lähiruoan tehokkaasti osaksi kunnan ruokahuoltoa.
- Olen käynyt seuraamassa koulujen ruokailua. Siellä naperot olivat mielissään, kun tuttu kalastaja oli käynyt rankkasateesta huolimatta kalastamassa muikkuja koulun keittiöön. Onhan aivan eri asia saada lautaselleen tuoreita muikkuja kuin pakastettua sei-kalaa, hän huomauttaa.
Lähiruokakonsepti on helppo säilyttää myös maakuntamallissa.
- On turha puhua tehokkuudesta tai halpuudesta, jos halutaan keskitettyä ruokahankintayksikköä. Lähiruoka ei tule muuta ruokaa kalliimmaksi, jos maakunnat osaavat hyödyntää kasvukauden sesongit oikein ja laatia ruokalistat huolella. Lautasella voi olla syksyllä kasviksia enemmän ja lihaa vähemmän kotimaisena ja eettisesti kasvatettuna. Ei tämä ole sen ihmeellisempää matematiikkaa.
Kalmarin mukaan huonoin vaihtoehto olisi, että Suomeen perustettaisiin valtakunnallinen ruokahankintayksikkö.
Hän peräänkuuluttaa myös, ettei kunnan ruokahuoltoa jaeta.
- Olisi outoa, jos vaikkapa sote-ruoka siirtyisi maakuntaan ja pienen, muutaman tuhannen asukkaan kunnan kouluruoka jäisi kunnan kontolle. Tähän asti ne ovat olleet saman hallinnon alla ja näin kunnat ovat saaneet etuja yhteistyöstä.
Uutena puheenjohtajana Kalmari korostaa maatalouden byrokratian karsimisen jatkamista.
- Sitä on tehty kaksi vuotta, mutta vielä on paljon tekemistä.
Edelleen hän haluaa nostaa maaseutupolitiikan sille kuuluvaan asemaan.
- Ehdotan parlamentaarista työryhmää seulomaan parhaat ja kustannustehokkaimmat toimet maaseudun elinvoiman lisäämiseksi. Yksi voisi olla se, että valtio aukaisisi mahdollisuuksien mukaan virkansa ilman maantieteellistä pakkosidonnaisuutta.