Epäilykset koululaisen sisäilmaoireista tulisi aina kertoa terveydenhoitajalle, sanoo sisäilma-asioihin erikoistunut terveystarkastaja Jaakko Leinonen Rovakaaren ympäristöterveydenhuollosta.
"Kouluterveydenhoitajat ovat ammattilaisia aloittamaan selvityksen siitä, voivatko oireet johtua sisäilmasta vai jostakin muusta", Leinonen sanoo.
Jos sisäilmaepäilyt vaikuttavat aiheellisilta, terveydenhoitaja ottaa yhteyttä lapsen omaan opettajaan tai rehtoriin. Jaakko Leinosen mukaan terveydenhoitajan vastaanotolla asiointi palvelee sekä oppilaan etua että kokonaistilanteen hahmottamista.
"Terveydenhuollolla on luotettavat potilastietojärjestelmät, joista voidaan etsiä tietoja tarvittaessa myöhemminkin. He voivat dokumentoida asiat tarkasti", Leinonen sanoo.
"Lisäksi asia on muutenkin mukavampi hoitaa terveydenhuollon kautta, koska heillä on vaitiolovelvollisuus työssään ja heillä on viimeisin tieto asiasta lääketieteen puolelta."
Koulujen sisäilmasta huolehtiminen perustuu kahteen lakiin. Perusopetuslain mukaan opetustilojen tulee olla terveelliset ja turvalliset. Terveydensuojelulaki puolestaan määrää, että esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja hoitolaitosten sisäilma ei saa aiheuttaa haittaa terveydelle.
Mahdollisten ongelmien selvittely kuuluu koulutoimelle ja kiinteistönomistajalle. Viranomaisia eli terveystarkastajia pyydetään mukaan yleensä siinä vaiheessa, jos ongelma ei muuten selviä.
"Työskentelin viime syksynä puoli vuotta Joensuussa, ja siellä muutama koulu hoiti sisäilma-asian ihan omana prosessinaan. Kun henkilökunnalta tuli viestiä oireista, paikallinen tilakeskus hoiti kartoitukset ja laittoi asiat kuntoon. Siinä ei tarvittu viranomaisia ollenkaan", Leinonen kertoo.
Leinosen mukaan Rovaniemellä käytännöt ovat vielä vaihtelevia.
"Kaikilla sidosryhmillä on varmasti yhteinen tahtotila ja sama päämäärä, mutta työskentelytapa hakee vielä muotoaan. Parempaan päin ollaan kuitenkin menossa", Leinonen sanoo.
Sisäilmaongelmissa haasteena on toistaiseksi se, että eri toimijoilla on hyvin vaihtelevasti tietoa asiasta.
Esimerkiksi Itä-Suomen aluehallintoviraston laatimassa raportissa todetaan, että kouluterveydenhuollossa ei ole vielä yhtä hyvää tietämystä kuin esimerkiksi työterveyshuollossa.
Jaakko Leinonen tuntee Joensuun-työskentelynsä myötä raportin taustat, ja näkee Rovaniemen tilanteen parempana.
"Meillä kouluterveydenhuollossa sisäilma-asiat ovat olleet pinnalla niin pitkään, että osaamista on. Itse luotan terveydenhoitajiin", Leinonen sanoo.
Leinosen mukaan vahvimmat viitteet sisäilmaongelmasta ovat silloin, kun samasta luokasta tai koulun osasta tulee useampia yhteydenottoja terveydenhoitajalle. Myös se, jos pienen koululaisen oireet helpottavat koulun jälkeen tai viikonloppuina, herättää vahvan epäilyksen sisäilmaongelmasta.
Mikä sitten on kohtuullinen aika sisäilmaepäilyjen selvittämiseen?
Leinosen mukaan se riippuu sen hetken riskiarviosta.
"Me pystymme tarvittaessa tekemään tilojen käyttökieltopäätöksen nopeasti, jos arvioidaan, että on välitön terveysriski", hän sanoo.
"Mutta yleensä sisäilmaoireilut ovat eteneviä prosesseja, joissa herkimmät oireilevat ensin. Selvittelyn aikajänne voi olla muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen. Oireiluun voi olla monia syitä, ja niiden tutkiminen vie aikaa."
Avi valvoo lainmukaisuutta
Aville voi tehdä kouluasioissa kantelun, jos epäilee, että opetuksen järjestäjä ei noudata lakia.
Sisäilma-asiassa kantelu on aiheellinen esimerkiksi silloin, jos kunta ei ole alkanut selvittää tilannetta ollenkaan.
Lapin aville ei ole viime vuosina tullut sen toimivaltaan kuuluvia kanteluja koulujen sisäilma-asioista.