"Jos en olisi vam­mau­tu­nut, en varmaan olisi koskaan elänyt huip­pu-ur­hei­li­jan arkea" – Kelk­ka­hiih­tä­jä Sini Pyylle on vai­keam­paa levätä kuin tree­na­ta

Sini Pyytä ei harmita lähteä treenaamaan sateisenakaan päivänä, sillä hän saa tehdä juuri sitä, mistä nauttii. Viime talven MM-kisapettymys opetti, että välillä täytyy silti malttaa myös levätä.

Kun istuu kahville Sini Pyyn kanssa, ensimmäinen ajatus on, että tätä naista en haastaisi kädenvääntöön. Melkein heti perään huomaa myös, että hän puhuu nopeasti, nauraa paljon ja hymyilee lähes koko ajan.

Ihme se olisikin, jos ei hymyilyttäisi: rovaniemeläisen kelkkahiihtäjän treenit saivat vastikään odotetun välietapin, kun valinta ensi talven Pyeongchangin paralympiajoukkueeseen varmistui elokuun lopulla.

Tarjous vain nyt

Saat digin _maksutta_ 2 viikkoa

Ilmoita asiavirheestä