Mobiilidatan hinnanlasku ei ole vaikuttanut suomalaisten älypuhelimen käyttöön ulkomailla, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Suomalainen julkaisee somepäivityksen lähtödrinkeiltä taxfree-alueella ja kytkee mobiilidatan pois päältä, ettei seuraavan kuun puhelinlasku iskisi palleaan.
Perillä lomakohteessa suomalainen etsii kahviloita, joissa on ilmainen langaton verkko. Moni valitsee hotellin langattoman verkkoyhteyden perusteella. Nettipohjaista karttaa olisi toki mukava tutkia kaupungilla, mutta voihan reitin koettaa tankata mieleen etukäteen hotellilla.
Operaattori Elisan teettämän tutkimuksen mukaan noin puolet matkailevista suomalaista ei koskaan käytä mobiilidataa matkustaessaan EU-alueella. EU:n ulkopuolella mobiilidataa välttelee viimeiseen asti 70 prosenttia. Mobiilidataa ulkomailla käyttävistäkin valtaosa kertoo tekevänsä sen harkitusti.
Prior Konsultoinnin Elisalle tekemästä tutkimuksesta ilmenee, että joka neljäs käyttäisi mobiilidataa, jos sen käyttö maksaisi viisi euroa päivässä. Jos mobiilidata ulkomailla kuuluisi liittymän kiinteään kuukausihintaan, sitä käyttäisi kolme neljästä.
Tammi-helmikuussa tehdyssä kyselyssä huomioitiin sellaisten älypuhelimen käyttäjien vastaukset, jotka olivat matkustaneet vuoden aikana vähintään kerran ulkomailla.
EU-komissio on järjestelmällisesti suitsinut verkkovierailujen hintaa EU-alueella jo vuosien ajan. Puhelut, viestit ja mobiilidata maksavat EU-alueella matkustaville nykyisin vain murto-osan kymmenen vuoden takaisesta.
Kesäkuusta 2017 alkaen EU-kansalaiset voivat soittaa, tekstata ja käyttää mobiilidataa ilman lisämaksuja missä tahansa EU-maassa. Siirto lisämaksuttomuuteen tapahtuu portaittain. Jo tämän vuoden huhtikuun lopussa tulevat voimaan uudet aiempaa alemmat kattohinnat verkkovierailuille EU:n sisällä.
Vasta runsaan vuoden päästä selviää, minkä verran lisämaksuttomuus nostaa liittymien kiinteitä kuukausimaksuja kotimaassa. Todennäköisesti paljon matkustavat hyötyvät niiden kustannuksella, jotka eivät matkusta.
Kysyimme suurimmilta operaattoreilta mobiilidatan hintoja kahdella erityyppisellä ulkomaanmatkalla tänä kesänä. Ensimmäinen esimerkki on kahden päivän matka Tallinnaan ja toinen viikon loma Kreikassa. Molemmilla matkoilla mobiilidataa käytettäisiin suomalaiseen tyyliin eli runsaasti ja nopealla yhteydellä. Somettamisen, verkkoselailun, sähköpostin ja nettipuhelujen lisäksi matkalaiset katsoisivat elokuvia suoratoistopalveluista.
Elisan Saunalahti-perusliittymällä Tallinnan-matkan mobiilidata maksaisi 10 euroa ylimääräistä, Soneran vastaavalla liittymällä ei euroakaan. Kreikassa viikon mobiilidatan hinta olisi Elisan Saunalahti -perusliittymällä 35 euroa eli viisi euroa per päivä. Sonera paljastaa Kreikan-hinnoittelunsa vasta vähän pääsiäisen jälkeen.
DNA kieltäytyi vastaamasta kyselyyn, koska yhtiö ei ole vielä julkistanut huhtikuun lopulla voimaan tulevia uusia hintojaan.
Elisan liiketoimintajohtaja Jan Virkki luonnehtii mobiilidatan hinnoittelua kaikkialla EU-alueella jo nykyisellään kohtuulliseksi. Erityisesti Euroopan ulkopuolella on kuitenkin joitakin maita, joissa mobiilidata on todella kallista. EU:n datavahti lyö kuitenkin datayhteyden poikki heti kun laskua on kertynyt 62 euroa.
Älypuhelin on syrjäyttämässä tietokoneen suosituimpana alustana nettipohjaisten palveluiden käytölle. 15–20-vuotiaat ovat jo aiemmin käyttäneet palveluita eniten älypuhelimilla, mutta nyt älypuhelin valtaa tietokoneen roolia myös 20–40-vuotiaiden ikäryhmässä.
Operaattoriyhtiö Elisan teettämän tutkimuksen mukaan myös 41–75-vuotiaiden keskuudessa palveluja käytetään älypuhelimella useammin kuin vuosi sitten. Tietokoneen suosio on joko laskenut tai pysynyt ennallaan.
Prior Konsultoinnin tutkimuksessa älypuhelinten käyttäjiltä kysyttiin, mitä suosittuja nettipohjaisia palveluja he käyttävät eri laitteilla viikoittain. Palvelut olivat muun muassa sähköposti, netin selailu, nettiostokset, Facebook, Twitter, blogien luku, elokuvien katselu, nettipuhelut ja pikaviestit.
Tutkimuksessa havaittiin myös se, että nettipuheluiden ja pikaviestien suosio on kasvanut etenkin yli 50-vuotiaiden keskuudessa. Esimerkiksi WhatsApp-sovelluksen päivittäinen käyttö on kasvanut kaikissa ikäryhmissä. Alle 17-vuotiaista tytöistä sitä kertovat käyttävänsä kaikki.
Sen sijaan uudet somepalvelut, Periscope ja Telegram eivät ole saaneet kunnolla jalansijaa missään ikäryhmässä. Twitterille ei ole Suomessa lämmetty vieläkään samaan tyyliin kuin monissa muissa maissa.
Kysely tehtiin tämän vuoden tammi-helmikuussa noin 1 400:lle. Vastaajat olivat älypuhelimen käyttäjiä, jotka edustavat sukupuolen ja asuinpaikan suhteen 15–75-vuotiaita suomalaisia.