Taas on se aika vuodesta, kun koululaiset huokaisevat helpotuksesta pitkän kesäloman odottaessa. Kesän alku on ihana asia, mutta ilmassa on myös haikeutta. Tänä viikonloppuna osa opiskelijoista sulkee tutut koulunovet takanaan viimeistä kertaa. Kun vanhat opinahjot vaihtuvat uusiin, jää taakse paljon ihmisiä, joiden kanssa koulutie on hyvine ja huonoine aikoineen jaettu.
Itse pääsin peruskoulusta kaksi vuotta sitten ja muutin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Vaikken koe olleeni erityisen kiintynyt yläasteaikoihin, kostuivat silmäni, kun yhtäkkiä suvivirsi oli laulettu ja tajusin hyvästeleväni ihmisiä, joita olin tavannut lähes joka päivä viimeisen yhdeksän vuoden ajan. Heidän kanssaan minulla oli muistoja ensimmäisestä koulupäivästä, välituntien koiraleikeistä ja aprillipiloista. Jaoimme yhteisiä tarinoita luokkaretkiltä ja suunnistustunnilla eksymisestä. Oli haikeaa halata näitä ihmisiä tietäen, että osaa heistä en ehkä tulisi näkemään enää koskaan.
Vanhat muistot tekivät kuitenkin pian tilaa uusille, kun ensimmäinen lukiovuosi hurahti ohi tuoden elämääni satoja uusia kokemuksia, paikkoja ja ihmisiä. Hieman naiivisti uskoin tietäväni, mitä toinen vuosikurssi tulisi pitämään sisällään, mutta huomasin, etteivät vuodet toista itseään. Vaikka tuttu opinahjo odottaisi syksyllä, ovat muutokset välttämättömiä. Ihmisiä tulee ja menee, käytänteet ja paikat vaihtuvat. Olipa viime lukuvuosi millainen tahansa, se ei tule toistumaan ensi vuonna.
On aina vaikeaa luopua jostain tutusta ja rakkaasta, mutta on hyvä samalla pitää mielessä, että edessäpäin odottavat uudet muistot, joita ei halua menettää. En tiedä millainen toinen lukiovuoteni olisi ollut, jos kaikki olisi säilynyt ennallaan, mutta totta puhuakseni en haluakkaan tietää. Vaikka kaikki muutokset eivät aikanaan tuntuneet hyviltä, niiden kautta sain elämääni uusia ihania asioita ja ihmisiä.
Yksi ainutlaatuinen lukuvuosi on jälleen takana ja nyt kirmataan kesälaitumille. Joillekin tämä kevätjuhla jää viimeiseksi, mutta suurin osa nuorista palaa syksyllä kuluttamaan koulunpenkkejä. Ennen ensi vuoden haasteita on kuitenkin aika ottaa ilo irti kesästä 2015. Tämäkin kesä eletään vain kerran.