Länsi-Afrikassa sijaitsevassa Kamerunissa on tänä vuonna kuollut jo noin 400 siviiliä separatistiryhmien ja turvallisuusjoukkojen välisissä yhteenotoissa. Väkivalta riehuu maan englanninkielisillä alueilla, kertoi Amnesty International.
Englanninkieliset sanovat joutuneensa toisen luokan asemaan maassa, jossa valta on siirtomaa-ajan peruja ranskankielisillä.
Amnestyn mukaan maassa on ollut tänä vuonna jo 260 tapausta, joissa on esimerkiksi kidnapattu siviilejä ja käyty yhteenottoja englanninkielisten separatistien ja turvallisuusjoukkojen välillä.
Järjestö kertoo saaneensa kaksi aidoksi todistettua videota, joista toisessa näkyy mestattu kamerunilainen poliisi. Toisessa esiintyy mies, joka sanoo kuuluvansa Ambazonian vapautusjoukkoihin, jotka vaativat itsenäistymistä Kamerunin alaisuudesta.
Vuoden 2016 jälkeen ainakin 160 sotilasta on saanut surmansa separatistien käsissä.
Separatistit ja asevoimat tappaneet siviilejä
Syyskuussa separatistit hyökkäsivät sotilaiden kimppuun Buean kaupungissa Lounais-Kamerunissa. Silminnäkijät todistivat öistä tulitaistelua.
Kamerunissa on kaksi englanninkielistä aluetta maan lounais- ja luoteisosassa. Vuoden 2016 jälkeen väkivaltaisuuksien takia on kodistaan joutunut lähtemään noin 200 000 ihmistä.
– Brutaalit hyökkäykset tavallisia ihmisiä ja turvallisuusjoukkoja vastaan todistavat uudelleen kauhistuttavan väkivallan leviämisen Kamerunin englanninkielisillä alueilla, sanoi Amnesty.
Viime kuussa Amnesty sai videon, joka oli kuvattu Achigayan kylässä Pohjois-Kamerunissa. Siinä näytettiin yli kymmenen aseettoman ihmisen "brutaali surma" turvallisuusjoukkojen käsissä.
Järjestön mukaan video todistaa luotettavasti, että "Kamerunin asevoimat ovat tehneet vakavia rikoksia siviilejä vastaan". Kamerunin hallitus ilmoitti myöhemmin aloittavansa tapauksen tutkinnan.
Presidentti hakee jatkokautta lokakuun vaaleissa
Separatistit ovat uhanneet häiritä hyökkäyksillään 7. lokakuuta pidettäviä vaaleja. Presidentti Paul Biya ilmoitti heinäkuussa aikovansa pyrkiä seitsemännelle kaudelle maan johtoon.
Kamerunin englanninkielisillä alueilla asuu noin 20 prosenttia maan väestöstä. Alueiden ihmiset ovat jo kauan valittaneet joutuneensa toisen luokan kansalaisen asemaan maassa, jossa koulutus tapahtuu ranskaksi ja yhteiskunnan johtavat elimet kuten oikeusjärjestelmä ovat ranskankielisten hallussa.
Tässä kuussa separatistit kidnappasivat seitsemän opiskelijaa ja heidän opettajansa koulusta Bafutin kaupungissa Kamerunin luoteisosassa. Amnestyn mukaan panttivankeja "kidutettiin ja vahingoitettiin vakavasti" ennen kuin heidät vapautettiin.
Amnestyn Länsi- ja Keski-Afrikan varajohtaja Samira Daoud vaati Kamerunin hallitusta "toimimaan heti" rauhan aikaansaamiseksi englanninkielisille alueille.
Kamerun
Päiväntasaajalla Länsi-Afrikassa sijaitsevassa Kamerunissa on noin 20 miljoonaa asukasta.
Se on kulttuurillisesti, maantieteellisesti ja kielellisesti erittäin moninainen, sitä onkin kutsuttu miniatyyri-Afrikaksi.
Noin 40 prosenttia alueesta on sademetsää, puutavara on merkittävä vientituote. Hakkuut ovat kuitenkin aiheuttaneet ympäristöongelmia.
Maassa asuu lähes 250 kielellistä ja etnistä ryhmää. Eri ryhmien välisistä jännitteistä huolimatta Kamerun säilyi aina viime vuosiin saakka suhteellisen rauhallisena.
Vuodesta 1982 Kamerunin presidenttinä on ollut Paul Biya. Hän määrää maan öljyvaroista, valitsee pääministerin ja nimittää virkamiehet.
Vuonna 2008 Biya muutatti perustuslakia niin, että presidenttikausien lukumäärää ei enää rajoiteta. Syntyneissä mellakoissa kuoli kymmeniä ihmisiä.
Kamerun oli Transparency Internationalin korruptioluettelossa sijalla 138 yhteensä 163 tutkitusta valtiosta.