Helsingin hovioikeus antoi keskiviikkona ratkaisun jutussa, jossa liivijengi Cannonballin jäseniä syytettiin järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta. Yhtään syytettyä ei kuitenkaan tuomittu hovissa tämän niin sanotun jengipykälän perusteella. Käräjäoikeudessa osa oli tuomittu järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta.
Yhden henkilön, kerhon upseeristossa käräjäoikeuden mukaan asekersanttina toimineen miehen osalta käräjäoikeuden tuomio järjestäytyneen rikollisryhmään toimintaan osallistumisesta jäi voimaan. Hänen asiaansa ei edes käsitelty hovioikeudessa, sillä hänen tuomiostaan ei valitettu. Käräjäoikeus tuomitsi hänet myös kahdesta ampuma-aserikoksesta ja kätkemisrikoksesta.
Mies oli jo vuonna 2014 tuomittu 10 vuoden vankeusrangaistukseen Cannonballin ja virolaisliigan huumejutussa.
"Cannonball on järjestäytynyt rikollisryhmä"
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tulkinnan siitä, että Cannonball on järjestäytynyt rikollisryhmä. Hovioikeus kaatoi kuitenkin syytteet rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta, sillä pelkästään osallistuminen Cannonballin toiminnan yleiseen organisointiin ei riitä siihen, että henkilöiden voitaisiin katsoa osallistuneen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan.
Syyttäjä haki tuomiota osallistumisesta toisen, vuonna 2014 annetun tuomion perusteella. Tuolloin hovioikeus tuomitsi viisi miestä törkeästä huumausainerikoksesta, joka oli tehty osittain Cannonballin lukuun.
Jengin toimintaan osallistuminen olisi kuitenkin vaatinut oikeuden mukaan näyttöä siitä, että törkeän huumausainerikoksen ja toimintaan muutoin osallistumisen välillä olisi yhteys. Nyt ei ollut oikeuden mukaan näyttöä siitä, että esimerkiksi kerhon johto olisi tiennyt rikoksesta.
Onko laissa kuollut kirjain?
Käytännössä osallistumispykälän soveltaminen on osoittautunut erittäin haastavaksi. Turun yliopiston rikosoikeuden professori Jussi Tapanin mukaan sitä voitaisiin soveltaa tapauksissa, joissa joku on osallisena rikoksen tekemiseen, mutta häntä ei tuomittaisi tästä rikoksesta, avunannosta tai yllyttämisestä siihen.
- Sanoisin näin, että soveltamisedellytykset ovat vaikeat. Yksi opiskelijani teki tutkielman pykälästä. Sellaisia konkreettisia tilanteita, jossa pykälää voisi käyttää, on erittäin vaikea löytää.
Syynä tähän on, että osallistumispykälästä ei voida tuomita, jos päärikoksesta säädetään vähintään yhtä ankara rangaistus, eli enintään kaksi vuotta vankeutta.
Jotta jengiä taas voitaisiin pitää rikollisryhmänä, pitää ryhmän tehdä yhteistoimin rikoksia, joista voidaan tuomita enintään neljä vuotta vankeutta.
Käytännössä toinen pykälä näyttää siis kumoavan toisen.
Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen on samaa mieltä kollegansa kanssa.
– Pykälä ei toimi. Aikaisempikin havainto on ollut sama. Cannonball-tuomio vahvistaa taas sitä. Yhteyden toteennäyttäminen näyttää olevan syyttäjille mahdoton tehtävä.
- On vaikea sanoa, että mikä tämän käyttöala olisi, kun tuomioistuimet tulkitsevat yhteyden rikokseen tiukasti.
Pitäisi siis olla osallinen rikoksen tekemiseen, mutta olla saamatta siitä tuomiota.
- Ei kai lainsäätäjä ole voinut tätä tarkoittaa. Minä ymmärtäisin, että tässä on kyse omasta rikoksestaan. Eihän tällä pykälällä ole mitään merkitystä, kun tätä tulkitaan näin.