Jät­teen­kul­je­tus jat­ku­mas­sa en­ti­sel­lään Ro­va­nie­mel­lä

Rovaniemi ei siirry kaupungin järjestämään keskitettyyn jätteenkuljetukseen, mikäli jätehuoltojaoston päätös jää voimaan. Jaosto päätti asiasta vastoin kaupungininsinööri Olli Peuraniemen esitystä viime viikon tiistaina pidetyssä kokouksessa. Esityksen mukaan Rovaniemi olisi siirtynyt keskitettyyn jätteenkeräykseen vuonna 2022.

Mikko Lempiäinen (sd.) esitti puheenjohtaja Aarne Jänkälän (kesk.) kannattamana, että jätehuoltojaosto päättää säilyttää kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen koko kaupungin alueella, paitsi 22 erityisen harvaan asutulla haja-asutusalueilla, joilla se on tälläkin hetkellä kaupungin järjestämää. Muutosesityksestä järjestetty äänestys päättyi tulokseen 3–3, jolloin puheenjohtajan kanta ratkaisi äänestyksen. Jaoston jäsenet Päivi Alaoja (kok.) ja Jaakko Portti (vas.) jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

Päätös ei ole vielä lainvoimainen, sillä pöytäkirjaa ei ole vielä tarkastettu. Osa kokoukseen osallistuneista katsoo, että pöytäkirjaan lisättiin päätöksen perustelut ilman, että ne olivat osallistujien nähtävillä. Kaupunginlakimies selvittää, etenikö päätöksenteko asianmukaisesti.

– Jos kokousteknisesti ei edetty oikein, tulee päätös hyväksyä vielä seuraavassa kokouksessa, Jänkälä arvioi.

Kun pöytäkirja on tarkastettu, voi viranomaispäätöksestä valittaa 31 päivän ajan hallinto-oikeuteen.

Esitystä keskitettyyn jätteenkeräykseen siirtymisestä perusteltiin muun muassa kierrätyksen tehostamisella ja valvonnan helpottumisella. Keskitetyn mallin kannalla olivat myös kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta.

Rovaniemen kaupunki on asettanut tavoitteekseen, että vuoteen 2023 mennessä kierrätykseen menisi jo 55 prosenttia kaikista jätteistä. Yhdyskuntapalvelujen arvion mukaan tällä hetkellä jopa noin 4 000 taloutta jää järjestetyn jätteenkeräyksen ulkopuolelle.

– Päätös tuo haasteita kiertotalouden tavoitteiden käytännön toteuttamiseen, Olli Peuraniemi kommentoi esityksen kaatumista.

– Rovaniemen kaupunki on sitoutunut ilmasto-ohjelmaan, johon kuuluu kuljetuksesta syntyvien päästöjen minimointi. Tämä tavoite heitettiin nyt aikalailla romukoppaan.

Nykytilanteessa jopa neljän eri yrityksen jäteautot kiertävät samoja reittejä yhden sijaan.

Peuraniemi uskoo, että päätöksestä valitetaan vielä hallinto-oikeuteen.

– Tämä jakaa mielipiteet siinä määrin, että valitettu olisi toisestakin vaihtoehdosta, hän arvioi.

Aarne Jänkälä kyseenalaistaa Olli Peuraniemen esittämän arvion 4000:ta jätteenkeräyksen ulkopuolella olevasta taloudesta.

– Joitakin varmasti on, ja tulee aina olemaan, mutta on hyvin vaikea uskoa että luku olisi noin suuri. Sehän vastaa jo pienen kunnan asukaslukua, ja se jätemäärä näkyisi jo jossakin. Arvion perusteella ei voi päätöstä tehdä, vaan tarkka määrä tulisi ensin selvittää. Jos vaikkapa kaksi taloyhtiötä käyttää yhteistä jätteenkeräystä, voi tämä vääristää nykyistä arviota, hän sanoo.

Kiinteistökohtaisen sopimisen etuna Jänkälä pitää ennen kaikkea paikallisten yritysten toimintamahdollisuuksia ja työpaikkojen säilymistä.

– Tietojeni mukaan Ylä-Lapissa tehtiin ratkaisu keskittämisestä ja nyt siellä toimii espanjalainen yritys, jonka omistavat kiinalaiset. Se on selvää, jos ulkomainen toimija valitaan, tulee työvoimakin sieltä, missä se halvinta on, Jänkälä katsoo.

Rovaniemen kaupungin ilmasto-ohjelman tavoitteeseen voidaan Jänkälän mukaan sitoutua myös nykyisen järjestelmän puitteissa.