Vappuna tuli kuluneeksi 50 vuotta Keski-Suomessa Äänekoskella auto-onnettomuudessa menehtyneen laulaja Sammy Babitzinin kuolemasta. Kolme viikkoa myöhemmin katkesi toisen kovassa nousukiidossa olleen tähden elämänlanka, kun ratamoottoripyöräilyn maailmanmestari Jarno Saarisen kohtaloksi koitui MM-sarjassa Monzan kilparadan ensimmäinen mutka.
Saarisen matka päättyi Italiassa 250-kuutioisten luokan MM-kisan lähdöstä noin kilometri oikealle viettävässä Curva Grandessa.
Ennen 27-vuotiasta Saarista kilpailussa toisena ollut Italian Renzo Pasolini kaatui ja lensi päin teräsaitaa. Pasolinin pyörä sinkoutui päin Saarista, eikä suomalaisella ollut yli 200 kilometrin tuntinopeudessa mitään mahdollisuutta väistää.
Saarinen sai osuman päähänsä ja lääkäreiden mukaan kuoli heti. Hän jäi radalle makaamaan, ja moni kuljettaja ajoi hänen ylitseen ehtimättä väistää.
On ihme, että Monzan onnettomuudessa 20. toukokuuta 1973 vältyttiin useammalta kuin kahdelta kuolonuhrilta. Päävammoihinsa menehtyneen Saarisen ja Pasolinin kuolemien jälkeen MM-ratamoottoripyöräily ei silti ollut entisensä.
Monzan myytti
Saarisen ja Pasolinin hengen vieneestä onnettomuudesta on kirjoitettu niin paljon, että siitä on syntynyt Monzan myytti. On puhuttu mustasta sunnuntaista, kun onnettomuuden jälkeen Monzan kirkoissa alkoivat kumista kuolinkellot.
Myyttisen verhon ei pidä antaa peittää tosiasiaa, että syy oli Monzan kisajärjestäjien leväperäisyys. Radalle oli ennen 250-kuutioisten kisaa ajetun 350 kuutiosentin luokan MM-kilpailun aikana valunut öljyä. Liukastava neste oli peräisin italialaiskuljettaja Walter Villan Benelli-pyörästä.
Järjestäjät sallivat Villan ajaa 350-kuutioisten kisan loppuun, jotta hän ehtisi myös 250-kuutioisten lähtöön. Siinä oli mukana Saarisen tavoin Yamahalla ajanut Teuvo Länsivuori, kilpakumppaninsa hyvä ystävä, joka oli ajanut edeltävän 350-kuutioisten kisan.
– Silmällä öljyä ei nähnyt, mutta ajaessa sen tunsi, Länsivuori kertaa.
Hän vinkkasikin ennen 250-kuutioisten lähtöä öljyhavainnostaan ystävälleen Saariselle.
– Järjestäjien olisi pitänyt tarkistaa se öljyasia. Olisi pitänyt ainakin ajattaa meillä lämmittelykierros ja päättää lähdön järjestämisestä sitten.
Halu huipulle
Turkulaislähtöisen Saarisen ura ratamoottoripyöräilyn huipulla jäi lyhyeksi, mutta hänen matkansa sinne oli sitäkin kiehtovampi.
Ennen kesken jäänyttä Yamaha-tallikauttaan hän itse huolehti pyöränsä virityksistä ja säädöistä viimeisen päälle.
– Jarno oli pyöräänsä säätäessään jumalattoman sitkeä. Vaikka olisi ollut kuinka pieni asia, hän jaksoi hioa sitä aamuyön pikkutunneille saakka, MM-sarjassa 1973 aloitellut Pentti Korhonen kuvailee.
Määrätietoinen, kielitaitoinen ja kuvia kumartamaton Saarinen jaksoi MM-sarjassa 1973 aloitelleen Korhosen mukaan "veivata" japanilaisten toimeksiantajiensa kanssa loputtomiin.
– Japanilaisilla oli omanlainen toimintakulttuurinsa. Kuljettajien turvallisuuden puolesta japanilaisten kanssa työskentely oli joskus kamikaze-hommaa, Korhonen tietää.
Tähtäimessä MM-tripla
Insinöörin tarkkuudella Saarinen tarkkaili menestyksekkäänä MM-keväänään 1973 isoa kuvaa.
Hän oli 250-kuutioisissa niin ylivoimaisessa MM-johdossa, että samaa vauhtia luokkamestaruus varmistuisi hyvissä ajoin kesken kauden. Näin hänellä olisi varaa alkaa ajaa ison luokan 500-kuutioisten ohella tutussa 350-kuutioisten luokassa maailmanmestaruudesta.
Kolmea mestaruutta ei ratamoottoripyöräilyssä saman kauden aikana ollut kukaan voittanut.
– Jarno esitteli teoriaansa kolmen mestaruuden mahdollisuudesta juuri Monzassa kuolemaansa edeltäneen päivän iltana, kun istuimme perhepiirissä iltaa pizzeriassa. Siihen aikaan MM-sarjassa oli nettopistelaskusysteemi, jonka mukaan osan kauden kisoista saattoi jättää loppupisteistä pois, Korhonen kertoo.
– Jos minulta kysytään, kolme maailmanmestaruutta olisi ollut Jarnolle hyvinkin mahdollinen, hän naulaa.
Jarno Saarinen
Ratamoottoripyöräilyn ensimmäinen suomalainen soololuokkien maailmanmestari, vuodelta 1972.
Syntyi 11. joulukuuta 1945 Turussa, kuoli 20. toukokuuta 1973 Italian Monzassa kilpailuonnettomuudessa.
Saarinen ajoi ensimmäiset MM-kautensa yksityisajajana ja huolsi ja viritti moottoripyöränsä itse. Hän myös saavutti maailmanmestaruutensa 250-kuutioisissa yksityisajajana vuonna 1972. Varmisti MM-tittelin voittamalla Imatranajossa. Sijoittui MM-hopealle 350-kuutioisissa Giacomo Agostinin jälkeen.
Kaudelle 1973 Saarinen liittyi Yamahan talliin ja aloitti kauden viidellä peräkkäisellä GP-voitolla. Hän kuoli kauden neljäntenä kisaviikonloppuna Monzan radalla tapahtuneessa onnettomuudessa.
Ajoi 46 GP-starttia, voitti 15 osakilpailua ja oli palkintopallilla 32 kertaa.
Muuta: Vuonna 2014 avattiin Saarisen muistoksi Italiassa, Assisin kunnassa olevassa Petrignanossa Jarno Saarisen puisto. 2016 puistossa paljastettiin Saarisen pronssinen taiteilija Elia Alunni Tullinin veistämä näköispatsas. 2017 paljastettiin patsaan kaksoiskappale myös Turussa rannassa Barkerinpuistossa. Saarisen mukaan on Suomessa nimetty teitä ja ratoja.