Esko-Juhani Tennilä kirjoittaa (LK 3.9.) Rovaniemen kuntapalvelujen leikkauksesta. Päättäjien tulisi miettiä, mikä on sellaisen maakuntakeskuksen vetovoima, jossa on ympäristöään korkeampi veroprosentti, sähkön siirto- ja vesimaksut, eikä jätehuoltokaan toimi kunnolla. Syytä olisi joskus ajatella oman toiminnan järkevyyttä, eikä yrittää maksattaa päätöksentekon kykenemättömyyttä kaupungin veronmaksajilla.
Professori Petri Virtasen ja Jari Stenvallin esityksessä (2014) apulaiskaupunginjohtaja oli ennen kaikkea konsernipalvelujohtaja, koska kunnallisten yhtiöiden toiminnalla on suoraa vaikutusta kaupungin talouteen. Rovaniemellä ei tarvita henkilöstöjohtajaa, eikä elinvoimajohtajaa, vaan yrityselämään perehtynyt konsernipalvelujohtaja.
Pitäisi olla itsestään selvää, että päättäjiä kiinnostaisi yhtiöiden toiminta ja niiden taloudellinen tulos. Kaupungin yhtiöiden valvonta ei ole kuntalain edellyttämällä tasolla. Esimerkkinä tästä Napapiirin Residuumin toiminta, jonka seurauksena Sinetän väki joutui yli kaksi kuukautta olemaan ilman hyötyjätteiden kierrätysastioita. Pidän ylimielisenä toteamusta, että on kesälomat ja kyseinen kierrätyspiste on ulkoistettu. Eikö Napapiirin Residuumilla ole mitään vastuuta jätelain toteuttamisesta?
Näköalattomuutta osoitti kaupunginhallituksen puheenjohtaja toteamalla, että koulujen uusimiset olisi pitänyt tehdä aikanaan. Rakenteellinen ongelma talousarviossa on se, että vuosikorjausmäärä ovat jatkuvasti olleet liian pienet – koulut ovat menneet purkukuntoon.
Sen sijaan vastuullisen poliitikon toimintaa osoitti valtuuston puheenjohtaja, joka esitti kaupungintalosta luopumista. Esitys kannattaa tarkkaan tutkia, koska kaupungintalon korjaukseen voi mennä rahaa paljon enemmän kuin 30 miljoonaa euroa, kun Aalto-säätiön mahdolliset vaatimukset otetaan huomioon.
Tennilälle ja kaikille päättäjille tiedoksi, että laittakaa ensin kaupungin organisaatio vastaamaan palveluita.