Helsingin hovioikeus piti ennallaan Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion 10 vuoden tuomion useista törkeistä huumausainerikoksista ja muista rikoksista.
Aarnio määrättiin vangittavaksi välittömästi.
Aarnio tuomittiin aiemmin käräjäoikeudessa kymmenen vuoden tuomioon törkeistä huumerikoksista ja useista muista rikoksista.
Myös United Brotherhood -jengin entisen pomon Keijo Vilhusen 10 vuoden tuomio törkeistä huumerikoksista säilyi hovissa ennallaan.
Uutinen päivittyy hovioikeuden tuomion osalta pian.
Aarnio on odottanut hovioikeuden tuomiota vapaalla jalalla viime vuoden kesästä lähtien, jolloin tapauksen oikeuskäsittely päättyi.
Oikeus vapautti Aarnion, koska tuomion antamisessa tiedettiin kestävän pitkälle vuoden 2019 puolelle, mikä olisi merkinnyt oikeuden mukaan kohtuuttoman pitkää vangitsemisaikaa tuomion odottamisvaiheeseen.
Hovioikeudessa jäi ratkaistavaksi vain se, keveneekö käräjäoikeuden tuomio ja saako Aarnio tuomion myös käräjillä kaatuneista virkarikoksesta ja vielä yhdestä törkeästä huumerikoksesta.
Pidennystä rangaistukseen ei hovissa ollut enää mahdollista tulla, koska käräjillä Aarnio tuomittiin jo maksimirangaistukseen.
Tuomiota laadittiin hovioikeudessa yhteensä yli vuoden ajan. Viimeinen oikeusistunto pidettiin kesäkuun puolivälissä vuonna 2018.
Pitkää kestoa selitti etenkin se, että pelkkiä tutkintapöytäkirjoja on yli 10 000 sivun edestä.
800 kiloa hasista salakuljetettiin Suomeen metallitynnyreissä
Käräjäoikeuden joulukuussa 2016 antaman tuomion mukaan Aarnio järjesteli noin 800 kilon hasiksen maahantuonnin Hollannista Suomeen vuosina 2011–12.
Jutusta puhutaan huumetynnyritapauksena, koska hasis tuotiin Suomeen kuudessa metallitynnyrissä.
Rikostutkinnan kuluessa alettiin puhua myös niin sanotusta "Pasilan miehestä", jonka tuntemattomiin puhelinnumeroihin useat huumetapauksen epäillyt olivat soitelleet.
Teknisessä selvityksessä havaittiin, että liittymät kulkivat usein samoissa paikoissa kuin Aarnio.
Aarnio kertoi, että puhelimia käytettiin huumepoliisissa yhteydenpitoon rikollisten tietolähteiden kanssa, mutta syyttäjien mukaan Aarnio käytti niitä hasiksen salakuljetuksen järjestämiseen.
Oikeuden mukaan Pasilan mies eli liittymiä kantanut henkilö on Jari Aarnio.
Hovioikeudessa näyttö Aarniota vastaan vahvistui syyttäjien mukaan entisestään, kun televalvontatiedot toivat lisätietoja liittymien kulusta.
Kymmeniä tuhansia euroja kukkapenkin mullissa
Myös Aarnion käytössä olleet rahavarat ovat olleet syyttäjien mukaan tapauksessa vahvinta näyttöä.
Aarniolla on ollut käytössää yli puolen miljoonan euron varat, joiden alkuperälle ei ole selitystä. Syyttäjien mukaan rahat ovat peräisin huumekaupasta.
Osa rahoista, noin 65 000 euroa löytyi kotietsinnässä piilotettuna Aarnion pihan kukkapenkistä.
Puolustuksen mukaan rahakätkö oli rikollisten tekemä lavastus.
Aarnion puolustus on pyrkinyt hovioikeudessa osoittamaan, ettei huumetynnyrien sisällöstä ole aukotonta näyttöä. Hovioikeudessa Aarnion puolustus on myös kritisoinut voimakkaasti keskusrikospoliisin tekemään rikostutkintaa.
"Saarana" tunnetun prostituoidun, joka oli yksi tapauksen avaintodistajista, kuulustelut etenivät Aarnion puolustuksen mukaan asiattomasti, kun poliisi muun muassa tarjosi hänelle kuulustelujen ulkopuolella ruokaa ja alkoholia ravintolassa.
Käräjäoikeus hylkäsi viime viikolla Aarnion ja poliisijohdon syytteet virkarikoksista
Huumetynnyritapaukseen nivoutuvat myös viime viikolla Helsingin käräjäoikeuden ratkaisemat käräjät, joissa oli syytettyinä korkeaa poliisijohtoa virkarikoksista.
Käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet poliisijohtoa vastaan. Syytteessä olivat Aarnion ja hänen kahden alaisensa lisäksi muun muassa jo eläkkeelle jääneet entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero ja entinen Helsingin poliisipäällikkö Jukka Riikonen.
Tapauksessa oli kyse siitä, rikkoivatko syytetyt virkavelvollisuuttaan, kun Aarnion johtama Helsingin huumepoliisi ei pitänyt kirjaa käyttämistään tietolähteistä eli "vasikoista" kuten säännökset vaativat.
Poliisijohdon osalta oikeus ratkaisi, olivatko esimiehet laiminlyöneet valvontavelvoitteensa alaistensa toimista.
Poliisijohdon käräjät kytkeytyvät tiiviisti huumetynnyrijuttuun, koska Aarnio peitteli huumetapauksessa yhteydenpitoaan rikollisten kanssa juuri tietolähdetoiminnan varjolla.
Aarniota epäillään yhä murhasta laiminlyöntiepäilyn vuoksi
Aarnio on jo istunut kolmen vuoden tuomion niin sanotussa Trevoc-jutussa.
Seurantalaitteita valmistavan Trevoc-yhtiön tapauksesta Aarnio tuomittiin rekisterimerkintärikoksesta sekä petoksesta, lahjuksen ottamisesta ja virka-aseman väärinkäyttämisestä, jotka olivat kaikki muodoltaan törkeitä.
Tuomion mukaan Aarniolla osallistui esteellisenä seurantalaitteiden hankintaan, vaikka hänellä oli päättävä asema ja taloudellinen intressi Trevoc-yhtiössä.
Tapauksessa Aarnio johti oikeuden mukaan Helsingin poliisilaitosta harhaan ja oli mukana salaamassa rooliaan Trevoc-yhtiössä.
Lisäksi Aarnio on epäiltynä vuonna 2003 tehdystä murhasta, jonka tutkinta avattiin uudestaan viime vuoden heinäkuussa.
Epäilynä on, että Aarnio tiesi turkkilais-ruotsalaisen rikollisen Volkan Ünsalin suunnitellusta palkkamurhasta eikä estänyt sitä, vaikka oli vastuuasemassa huumepoliisin päällikkönä.
Ünsal murhattiin sen jälkeen, kun hän oli vienyt osan Tukholman Arlandan lentokentällä vuonna 2002 tehdyn rahankuljetusryöstön saaliista.