Jalkapallon arvo yhteiskunnalle on taas laskettu. Ja se on valtava.
Palloliitto julkisti keskiviikkona Euroopan jalkapalloliiton Uefan brittiläiseltä Substance-tutkimusyhtiöltä tilaaman SROI-tutkimuksen uusimman version tulokset. Viime vuonna toteutetussa tutkimuksessa ruohonjuuritason jalkapallon vaikuttavuuden arvoksi Suomessa on laskettu peräti 1,96 miljardia euroa.
SROI-menetelmässä vaikuttavuus on jaettu taloudellisiin, sosiaalisiin ja terveydellisiin vaikutuksiin. Suomessa jalkapallon suorien vaikutusten talouteen on laskettu olevan noin 522 miljoonaa euroa. Sosiaalisten hyötyjen arvoksi on laskettu peräti 1,09 miljardia euroa ja terveydenhuollon säästöiksi noin 344 miljoonaa euroa. Luvut eivät ole absoluuttisia, vaan arvioita.
– Eivätkä nämä luvut ole lopputulema, vaan alku, Substance-yhtiön toimitusjohtaja Tim Crabbe huomautti esitellessään lukuja toukokuussa Jyväskylässä järjestetyssä pohjoismaisessa jalkapallokonferenssissa.
Sanoista tekoihin
Hyvä alku. Tätä mieltä on myös Palloliiton hallituksen jäsen ja HJK:n puheenjohtaja Kimmo J. Lipponen. Hän työskentelee Pohjoismaiden suurimman yritysvastuuverkoston FIBS:n toimitusjohtajana.
Lipponen alusti Crabben esitelmän, jonka yhteydessä yleisö esitti perusteltuja ja kriittisiä puheenvuoroja esimerkiksi jalkapallon vaikutuksesta ilmastonmuutokseen sekä lajissa esiintyvistä ihmisoikeusrikkomuksista, syrjinnästä ja rasismista.
– Urheilussa vastuullisuusasioissa ollaan vielä aika retorisella tasolla, Lipponen kokee.
– Jalkapalloperhehän uskoo fair playhin, respectiin ja tällaisiin retorisesti suuriin arvoihin. Ja ehkä koetaan, että se riittää. Mutta asioiden sanominen ääneen on vasta ensimmäinen askel. Sanoista pitää seurata tekoja, joiden pitää kestää kaikki ulkopuolinenkin tarkastelu, Lipponen sanoo.
SROI-mallinnusta Lipponen kehuu erinomaiseksi.
– On tärkeää, että on selkeitä faktoja, joita tutkitaan ja mitataan. Se edistää tiedolla johtamista, hän sanoo.
Nyt lajitoimijoilla on kättä pidempää lajin yhteiskunnallisen merkityksen perustelemiseen. Parhaassa tapauksessa valtio, kunnat ja yritysmaailma heräävät vaikuttavien lukujen edessä ja alkavat satsata lajiin – tai muutoin urheilun ja liikunnan edistämiseen – ennakoivasti.
Myös Lipponen perää proaktiivisuutta.
– Pitäisi pystyä tekemään ennakoivia toimenpiteitä, joilla vaikuttavuutta yhä kasvatetaan. Jos voidaan vaikkapa osoittaa asuinalue, jolla syrjäytymisen uhka on korkea, pystyttäisiinkö yhdessä julkisen sektorin kanssa rakentamaan toimintamalleja, joilla varmistetaan, että siellä ainakin urheillaan? Eli subventoitaisiin enemmän sinne, missä hyödyt ovat suuremmat, hän maalailee.
Entäpä ne haitat?
Tulevissa SROI-mittauksissa on tarkoitus mitata myös jalkapallon negatiivisia vaikutuksia: hiilijalanjälkeä, rasismia, alkoholin käyttöä, järjestyshäiriöitä, korruptiota, ottelumanipulaatiota ja niin edelleen. Vasta tämän jälkeen voidaan puhua lajin nettovaikuttavuudesta.
– Onneksi nykyään jo aika paljon keskustellaan siitä, onko liikunnan ja urheilun hyvä kertomus niin vahva, että lieveilmiöitä voidaan katsoa läpi sormien. On monia asioita, esimerkiksi epäasiallinen käytös, joille pitää olla nollatoleranssi, Lipponen sanoo.
