Aluepoliittisin perustein yrityksille suunnatut valtion tuet eivät ole juuri nyt hyvässä huudossa. Erityisesti niiden teilaamisessa on kunnostautunut Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (Vatt).
Vuosi sitten Vatt julkisti hallituksen toimeksiannosta tekemänsä selvityksen yritystukien vaikuttavuudesta. Silloin Vattin johtopäätös oli, että terveet, markkinakelpoiset yritykset eivät tarvitse jatkuvia tukia. Tutkimuslaitoksen mielestä yrityksistä tulee "tukiluukkujen kanta-asiakkaita": tuen hakijat oppivat hakemaan tukea ja tuen myöntäjät oppivat tuntemaan hakijan.
Suorien yritystukien osalta Vatt pitäytyi vielä silloin tutkimuslaitoksen roolissaan. Se arvioi kirjallisuuskatsaukseen nojautuen, että tuet voivat saada erityisesti pienet yritykset investoimaan, mutta toisenlaisiakin johtopäätöksiä voi tehdä.
Tänä keväänä Vattilla oli jo toinen ääni kellossa. Se julisti, että Suomen laajamittaiset alueelliset toimenpiteet ovat kallista ja tehotonta politiikkaa. Tähän johtopäätökseen Vattissa tultiin, kun laitoksen tutkijat ovat tutkineet Englannissa vuosina 2006-2011 tehtyjen alueellisten tukitoimien vaikutuksia.
Ei siis ihme, että aluepoliittisten tukien tulevaisuudesta on monella pelko puserossa. Huolta lisää Vattin oivallusten lisäksi se, että työ- ja elinkeinoministeriön budjettikehyksessä yrityspolitiikan määrärahoja leikataan liki 70 miljoonaa euroa vuosien 2017-2020 aikana.
Kuljetustuki ei ole euromääräisesti suuri, mutta symboliarvoltaan merkittävä.
Ensinnäkin se on vanhin aluepoliittisista tukimuodoista. Ollut voimassa vuodesta 1973 alkaen.
Toiseksi se on ytimeltään alkuperäistä aluepoliittista ajattelua. Sen myötä tunnustetaan, että yritykset Pohjois-Suomessa eivät ole samalla viivalle rintamailla toimivien yritysten kanssa pitkien kuljetusmatkojen vuoksi. Ja että tästä johtuvia suurempia kustannuksia on syytä tasata, jotta tuotanto pysyy syrjäseuduilla.
Tuen symbolista merkitystä kuvasikin lappilainen yrittäjä (LK 25.8.) sanoessaan, että euromäärää suurempi on sen psykologinen vaikutus.
Juha Sipilän hallituksessa keskusta on suurin puolue. Olisihan se yllättävä päätös, jos aluepolitiikkaa – ainakin sanomassaan korostava keskusta olisi lopettamassa kuljetustukea. Pikemminkin kuljetustukea pitäisi uudistaa.
Siitä esimerkkinä on Ruotsi, joka maksaa avokätisesti korkeampaa tukea yrityksilleen.