Osa EU-maista päättää ehkä jo maanantaina vastatoimista Venäjää kohtaan Britanniassa tehdystä hermomyrkkyiskusta. Britannia syyttää iskusta Venäjää, ja myös muut EU-maat katsovat Venäjän olevan vastuussa. Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tutkija Matti Pesu katsoo, että omia toimia pohtiessaan Suomi ei voi lipsua EU:n valtavirran päätöksistä, vaikka ne kovia olisivatkin.
– Tässä asiassa Suomen tulisi olla mielestäni tiukka, Pesu sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa mahdollisiin toimiin lukeutuisivat esimerkiksi diplomaattikarkotukset tai pakotteet valikoituja ihmisiä kohtaan.
Entä kuinka todennäköistä on, että myös Suomi ryhtyisi karkotuksiin?
– Jos Suomelle keskeiset viiteryhmämaat EU:ssa ryhtyvät toimiin, uskon Suomen liittyvän rinnalle joillain liikkeillä, Pesu muotoilee ja listaa viiteryhmään Saksan ja Ruotsin.
Pesu sanoo, että jos Suomi kriisitilanteessa toivoo saavansa EU-mailta apua, on sen itse osoitettava myös solidaarisuutta.
– Suomella on siinä mielessä omintakeinen turvallisuusratkaisu, että se nojaa todella vahvasti EU:hun turvallisuusyhteisönä. Tämä poikkeaa jäsenmaiden enemmistöstä, ja on nimenomaan Suomen kannalta tärkeää, että jäsenmaat tukevat toisiaan tilanteissa, kun niiden turvallisuutta on uhattu tai loukattu.
Venäläinen ex-kaksoisagentti ja hänen tyttärensä yritettiin murhata hermomyrkyllä Britanniassa 4. maaliskuuta. Britannia reagoi karkottamalla 23 venäläisdiplomaattia, ja Venäjä vastasi samalla mitalla. EU-maista ainakin Baltian maat, Puola ja Ranska harkitsevat mediatietojen mukaan joidenkin venäläisdiplomaattien karkottamista. Myös Yhdysvallat harkitsee karkotuksia Washington Postin mukaan.
Presidentti Niinistö kävi sunnuntaina Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa puhelinkeskustelun, jossa käsiteltiin myös Salisburyn iskua. Presidentin kansliasta ilmoitettiin STT:lle sunnuntai-iltana, ettei puhelun sisällöstä tiedoteta enempää.
Saksan ja Ranskan toimilla iso merkitys
Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen ei innostu spekuloimaan, millaisia toimia Venäjää kohtaan voi olla luvassa.
– Kannattaa ottaa ihan rauhallisesti. Emme tiedä minkään muun EU-maan toimista, sillä Britannian lisäksi yksikään maa ei ole päätöksiä tehnyt, Himanen sanoo STT:lle.
Himasen mukaan on selvää, että kaikki jäsenmaat eivät aio ryhtyä karkotuksiin.
Hänen mukaansa Suomen ja muiden EU-maiden tuleviin toimiin vaikuttaa erityisesti se, miten suuret EU-maat Saksa ja Ranska aikovat yhdessä reagoida.
– Sillä on kokonaiskuvassa iso merkitys.
– Ainakaan toistaiseksi kyse ei ole yhteisistä toimista, vaan jäsenmaiden kansallisista, keskenään koordinoiduista jatkotoimista. Ne ovat luonteeltaan poliittisia ja symbolisia viestejä Venäjälle. Suomen on mielestäni syytä tässä vahvistaa EU:n yhtenäisyyttä, ei heikentää sitä, Himanen sanoo.
"Ei lupaa erityisen hyvää"
Sekä Pesun että Himasen mielestä Suomen poliittinen johto on toiminut asiallisesti lausumissaan myrkytystapauksesta.
– Erityisesti nostan esiin presidentti Sauli Niinistön lausunnon siitä, että Venäjän myötävaikutus asian selvittämisessä on välttämätöntä. Lisäksi hän soitti presidentti Vladimir Putinille Venäjän presidentinvaalien jälkeen ja välitti saman viestin suoraan kollegalleen, Himanen sanoo.
Venäjä on kiistänyt tiukasti osallisuutensa myrkytykseen.
– Venäjä ei ole suhtautunut yhteistyöhaluisesti myrkytystapauksen selvittämiseen, vaan on kommentoinut sitä ylimielisesti ja jopa pilkallisesti. Se ei lupaa erityisen hyvää jatkoa ajatellen, Himanen ounastelee.