"Iso sali, kamari ja kyökki" – Kemin kir­jas­to täyttää 140 vuotta. Al­ku­pää­oma kir­jas­ton pe­rus­ta­mi­seen ke­rät­tiin tans­siai­sil­la

Kemin kaupunginkirjaston lainausosasto Nylanderin talossa 1931-1954.
Kemin kaupunginkirjaston lainausosasto Nylanderin talossa 1931-1954.
Kuva: Kemin kirjasto

Kemin kirjasto täyttää torstaina 140 vuotta. Kirjasto sai alkunsa, kun 11.7.1879 järjestettiin kauppias Daniel Halosen talossa arpajaiset sekä tanssiaiset. Tapahtumasta kertyneet 500 markkaa käytettiin alkupääomana kirjaston perustamiseen.

Kirjastonhoitaja Leena Pitkänen on tullut tutuksi kirjastonkäyttäjille, sillä hän on työskennellyt kirjaston palveluksessa peräti 48 vuotta.

– Varsinainen kirjasto, Kemin kansakoulun lainakirjasto perustettiin 6.2.1881, Pitkänen kertoo historiasta.

Lainakirjasto perustettiin ensin Meripuistokadulle, Matti Niemelän kartanoon, joka sijaitsi nykyisten korkeiden pistetalojen kohdalla.

Kirjasto muutti monta kertaa: Nikupenttilän taloon Sauvosaarenkatu 27:een vuonna 1886, sieltä Sauvosaarenkatu 14:aan.

Lukuhuoneeksi kutsuttu rakennus paloi, joten kirjasto muutti takaisin Nikupenttilän taloon. Vuonna 1916 kirjasto sai tilat Meripuistokadulta Nylanderin talosta.

– Toimintakertomuksessa oli maininta, että nyt saatiin kunnon tilat: iso salo, kamari ja kyökki. Nylanderin talon kirjaston hyllyt olivat kauniit.

Aluksi kirjaston käyttö oli maksullista. Maksu määräytyi sen mukaan, kuinka paksun teoksen halusi lainata. Mitä paksumpi, sen kalliimpi.

1929 kirjastosta tuli maksuton ja 1930 kirjaston nimeksi tuli Kemin kaupungin kirjasto.

Vuonna 1954 kirjasto sai oman talon Sauvosaarenkadulta. Sinne nuori Leena Pitkänen pääsi harjoittelijaksi vuonna 1971.

– Ajattelin ensin, että työ kirjastossa olisi tylsää, mutta innostuin alasta.

Seuraavana vuonna Pitkänen pääsi autokirjaston johtajaksi, ja hän haki kaupungin ensimmäisen kirjastoauton Iisalmesta.

Parhaimmillaan Kemissä oli kaksi kirjastoautoa. Sauvosaaren pääkirjaston lisäksi kaupungissa oli kolme sivukirjastoa Karihaarassa, Syväkankaalla ja Veitsiluodossa. Keskussairaalassa oli potilaskirjasto.

Pitkänen työskenteli virkaa tekevänä johtajana 1990-luvulla, lama-aikana. Hän joutui toteuttamaan raskaita päätöksiä pienten yksiköiden lopettamisesta. Vuonna 1998 lopetettiin sivutoimipisteet Karihaarasta ja Syväkankaalta. Siitä Pitkänen sai kuulla vapaa-ajallakin.

– Syväkangas oli vilkas kirjasto, jota ihmiset yrittivät pelastaa rahaa keräämällä, Pitkänen muistelee.

Kemin kaupunginkirjaston lainausosasto Sauvosaarenkatu 11. Kirjastonhoitaja Kaarina Pääkkönen palvelee asiakkaita.
Kemin kaupunginkirjaston lainausosasto Sauvosaarenkatu 11. Kirjastonhoitaja Kaarina Pääkkönen palvelee asiakkaita.
Kuva: Kemin kirjasto

Tekniikka on kehittynyt suurin harppauksin sinä aikana, kun Pitkänen on ollut töissä. Alussa lainausjärjestelmänä oli detroit-järjestelmä Kirjan taskussa oli kortti, johon lainaajan numero merkittiin, kortit järjestettiin sitten kirjastossa laatikoihin ja kun kirja palautettiin kortti sujautettiin taas kirjan taskuun. Tätä aikaisemmin kirjastokorttiin leimattiin lainattujen kirjojen määrä ja palauttaessa merkittiin lainauskorttiin palautuspäivä.

1973 Kemissä siirryttiin kameralainaukseen. Jokainen lainattu kirja kuvattiin kirjantaskussa olevan numerollisen mikrokortin kanssa. Puuttuvista kirjoista tuli lista, jonka mukaan luettiin mikrofilmiltä asiakastiedot ja kirjoitettiin muistutusposti.

– Kuvat saattoivat valottua pahasti. Esimerkiksi jos asiakas oli lainannut monta kirjaa, niin yksi kuva saattoi olla onnistunut ja loput valottuneet. Sitten asiakkaalle lähti muistutus yhdestä tiedossa olevasta kirjasta + kuudesta muusta.

Kameralainaus aiheutti hilpeitä tilanteita kirjastoautossa. Ajoneuvon suuret ikkunat valaisivat liikaa, joten kuvat valottuivat helposti. Niinpä kameralaitetta käytettiin verhojen suojissa.

– Kerran lapsi oli tulossa äitinsä kanssa kirjastoautoon. Äiti sanoi, että "ei me voida mennä sisälle, kun tätit nukkuvat", Pitkänen nauraa.

Musiikkiosasto oli hyvinkin suosittu aikanaan. Nykyään streemauspalvelut ovat sen verran edullisia, ettei musiikin lainaaminen kirjastosta ole niin suosittua nykyään.
Musiikkiosasto oli hyvinkin suosittu aikanaan. Nykyään streemauspalvelut ovat sen verran edullisia, ettei musiikin lainaaminen kirjastosta ole niin suosittua nykyään.
Kuva: Kemin kirjasto

Yli kaksikymmentä vuotta sitten tapahtui mullistus, kun kirjastoon saatiin tietojärjestelmät. Pian asiakkaat saivat alkaa lainata itse materiaalia automaatilla.

– Saimme ensimmäisenä Pohjois-Suomessa palautusautomaatin vuonna 2002.

1970­–1980-luvuilla Kemi oli maan kärkikastia asukaslukuun suhteutetuissa lainausluvuissa. Sittemmin lainausmäärät ovat pudonneet eivätkä ne ole enää samalla tavalla vertailukelpoisia.

– Kuulumme Lapin kirjastoihin, joten aineistoamme voivat lainata myös muut lappilaiset, kertoo Kemin vt. kirjastotoimen johtaja Esko Nousiainen.

Leena Pitkänen jää kohta eläkkeelle Kemin kirjastosta. Ala vei mukanaan, ja työvuosia "kirjastontätinä" on kertynyt jo 48. Vs. kirjastotoimenjohtaja Esko Nousiainen kertoo, että uusi kirjastolaki vaatii, että kirjaston pitää auttaa asiakkaita muun muassa monipuolisen lukutaidon kehittämisessä.
Leena Pitkänen jää kohta eläkkeelle Kemin kirjastosta. Ala vei mukanaan, ja työvuosia "kirjastontätinä" on kertynyt jo 48. Vs. kirjastotoimenjohtaja Esko Nousiainen kertoo, että uusi kirjastolaki vaatii, että kirjaston pitää auttaa asiakkaita muun muassa monipuolisen lukutaidon kehittämisessä.
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

Nykyisiin tiloihin kulttuurikeskukselle kirjasto muutti vuonna 1990. Sauvosaarenkadulla sijaitsevat tilat kävivät liian ahtaiksi. Kirjasto sulkee ovensa tässä kuussa remontin ajaksi. Tiloissa on ikäviä sisäilmaongelmia.

– Toivotaan, että remontista on apua, toteaa Nousiainen. Pidän näistä tiloista, koska museot, orkesteri ja aikaisemmin myös teatteri sijaitsevat samassa rakennuksessa. Monessa kaupungissa ei ole tällaista, että yhteistyötä tehdään näin tiiviisti, Nousiainen kiittelee.

Tällä hetkellä kirjastomaailmassa tapetilla ovat muun muassa omatoimikirjastot. Nousiainen näkee, ettei se ole aikanaan Kemin kirjaston kokoisessa tilassa realistista ainakaan vielä.

– Kirjasto ei häviä, mutta on jännittävä nähdä mihin suuntaan ne kehittyvät. Me pidämme kirkkaana sen, että kirjaston tarkoitus on lukemisen ja sivistyksen tukeminen. Uusi kirjastolaki asettaa myös sellaisen vaateen, että meidän pitäisi olla auttamassa kuntalaisia digitaalisen sisällön ymmärtämisessä ja monipuolisen lukutaidon, esimerkiksi medialukutaidon, kuvalukutaidon tai numeraalisen lukutaidon kehittämisessä, Nousiainen toteaa.