Turvetuotannolla on tietyissä piireissä huono maine. Käytännössä turve on öljyn ja kivihiilen tapaan uusiutumaton luonnonvara, koska uutta turvetta syntyy erittäin hitaasti. Lisäksi turpeen poltto on öljyyn ja kivihiileen verrattava kasvihuoneilmiön vauhdittaja.
Toisaalta turve on kotimainen polttoaine ja turvetuotanto työllistää monta suomalaista. Parhaina vuosina Vapon tuotanto työllisti noin 3000 ja nyt noin 1800 henkilöä (LK/PS 14.7.). Lisäksi turvetuotanto työllistää ihmisiä siellä, missä työpaikoista on huutava pula.
EU on asettanut jäsenmailleen kunnianhimoiset tavoitteet ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi, mikä varmasti heijastuu myös turvetuotantoon. EU:n parlamentti hyväksyi jo lokakuussa keskisuurten laitosten päästörajat. Tällaisia laitoksia on EU:n alueella yhteensä 143 000.
Yli 50 MW:n polttolaitokset kuuluvat teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin piiriin ja niitä koskevat rajoitukset ovat valmistelussa. Tällaisia puuta ja turvetta käyttäviä laitoksia on Suomessa noin 50.
Komission luonnos on ollut EU:ssa käsittelyssä pitkään ja päätöstä odotetaan syksyllä. Esityksen mukaan 50-100 megawatin turvelaitosten savukaasujen rikkipitoisuuden pitää laskea vuonna 2021 kolmasosaan nykyisestä tasosta.
Energiateollisuuden mukaan nyt näyttää siltä, että kivi- ja ruskohiiltä polttavat laitokset pääsevät vähemmällä kuin puuta ja turvetta hyödyntävät laitokset. Hiililaitosten pitää vähentää rikkipäästöt 400 milligrammasta ilmakuutiolta 360 milligrammaan eli kymmenesosan. Turvepäästöjen pitää pudota 300 milligrammasta sataan ja puuta käyttävien 200 milligrammasta sataan (Maaseudun Tulevaisuus 13.7.).
Esimerkiksi Puolan ruskohiililaitokset voisivat päästää jatkossakin ilmaan 3-4 kertaa enemmän rikkiä kuin suomalaiset puu- ja turvelaitokset. Suomi on jättänyt neuvotteluissa eriävän mielipiteen, mutta kuunnellaanko Suomea? Turvetuotannon tulevaisuus huolettaa EU:ssa vain Suomea ja Ruotsia.
EU pyrkii vähentämään päästöjä, mutta päätöksiin liittyy aina poliittista taktikointia. Suomen ilma on Euroopan puhtainta, mutta päästörajoja on tarkoitus kiristää täällä eniten. Päätöksellä ei ole vaikutusta ainoastaan ympäristöön ja energiantuotantoon. Päätös vaikuttaa myös työpaikkojen määrään ja siihen, paljonko suomalainen maksaa sähkölaskustaan. Mitä kalliimmin investoidaan, sitä enemmän nousee esimerkiksi kaukolämmön hinta.