Ihanaa ja valkeaa puidenoksia koristavaa pehmeää lunta, näin ajattelee kaunosielu nauttiessaan Bulevardin kahvilassa vähärasvaista lattea. Mistä tätä vihoviimeistä räntää ja lunta piisaa, ajattelee sähkölaitosmies pimeässä yössä raivatessaan sähköjohdoille kaatuneita puita paita märkänä raatamisesta ja niskassa sulavaa lunta.

Ei käy kateeksi virkaveljiä entisellä sähkölaitosmiehellä. Siellä miehet ovat kahden pahan välissä, lumen kaataman puun ja tunteettoman Lontoon pörssissä olevan osakkeenomistajan.