Isä ja poika set­vi­vät vä­le­jään pys­sy­jen pauk­kees­sa per­jan­tain en­si-il­las­sa – Jussi Hil­tu­nen työstää jo seu­raa­vaa Lap­pi-lef­faa

Pyssyt paukkuvat ja ihmisiä kuolee, mutta se ei ole pääasia.

Näin pohtii rovaniemeläinen ohjaaja Jussi Hiltunen ensimmäistä kokopitkää elokuvaansa, joka saa ensi-iltansa perjantaina. Armoton maa on paitsi Hiltusen ohjaus myös hänen käsikirjoituksensa.

"Ensisijaisesti se on isä-poika-tarina. Väkivalta ei ole itsetarkoitus, vaan luonnollinen osa tarinaa", ohjaaja toteaa.

Armoton maa ei Hiltusen mielestä ole valtavirtaelokuva.

"En uskalla asettaa odotuksia katsojamäärille. Toivon, että elokuva löytää ne ihmiset, joille se on tehty."

Hiltusen mukaan Armoton maa on omaperäinen ja uudenlainen elokuva, jonka päähenkilö ei ole ihan klassisen sankarihahmo

"Elokuva ei juuri selittele itseään. Pienillä yksityiskohdilla kerrotaan isoja asioita. Perinteisesti elokuvat tarjoilevat tarinan katsojalle painokkaammin."

Genrekin on ohjaajan mielestä jotain uutta. Hänen mukaansa Armoton maa voisi olla rikosdraama lännenelokuvan puitteissa.

Pienen länsilappilaisen kylän viimeinen poliisi Lasse ( Ville Virtanen ) jää eläkkeelle. Taposta tuomittu Jaakko ( Antti Holma ) on vapautunut vankilasta ja ajautunut törmäyskurssille Lassen pojan Erkin ( Mikko Neuvonen ) kanssa.

Lasse on hylännyt poikansa kauan sitten, katuu tekoaan ja saa mahdollisuuden hyvittää sen.

Kylässä kaikki kantavat asetta, sillä metsästäminen on luonnollinen osa elämää. Toisaalta kyläläiset ovat tottuneet tulemaan toimeen ilman poliisia ja ratkomaan ristiriitoja väkivallalla, Hiltunen kuvaa elokuvansa asetelmaa.

Isä ja poika. Erkki (Mikko Neuvonen) on Lassen (Ville Virtanen) poika. Taposta tuomittu Jaakko on ajautunut törmäyskurssille Erkin kanssa, ja ristiriitoja ratkotaan pyssyjen paukkeessa.

Kuva: Tuomo Hutri / Making Movies

Pohjoinen ympäristö ja poliisittoman kylän ristiriitojen ratkonta kiinnosti. Asetelma muistutti Hiltusta lännenelokuvista.

Idea lähti tositarinasta, jossa pellolaisen entisen poliisin kotiin tunkeutui kaksi rosvoa. Mies soitti viranomaisille, mutta joutui hoitamaan tilanteen itse, sillä matkaa lähimpään poliisipartioon oli parisataa kilomeriä.

Ensin tarinasta tuli komedia.

"Koin sen silloin huvittavana. Kehittelyn myötä se muuttui, koska tuntui pahalta nauraa käsikirjoituksen henkilöhahmoille. Omia hahmoja pitää rakastaa", Hiltunen sanoo.

Hiltunen oli Armottoman maan kuvauksissa ensimmäistä kertaa kansainvälisen tuotannon puikoissa. Elokuva kuvattiin Norjassa ja näyttelijäkaartissa vilisee suomalaisten lisäksi ruotsalaisia ja norjalaisia.

Ruotsalaista näyttelijätähteä Pernilla Augustia huvitti, kun ohjaaja ei aina ymmärtänyt dialogia. Osa elokuvan henkilöistä puhuu ruotsia, eikä toinen kotimainen taivu Hiltuselta niin hyvin kuin hän haluaisi.

Toisten armoille vieraaseen maahan lähteminen oli haastavaa. Hiltunen tykkää viettää paljon aikaa kuvauspaikoilla etukäteen ja suunnitella jokaisen kuvan, mutta tällä kertaa piti jakaa vastuuta paikallisille. Luottaa heihin.

Hiltusella on jo työn alla seuraavan pitkän elokuvan käsikirjoitus, jolle aletaan pian hakea kehittelytukea.

"Vuoden päästä voisi olla realistiset mahdollisuuden aloittaa tuotanto", ohjaaja kaavailee.

Hän on vielä varsin vaitonainen käsikirjoituksen sisällöstä. Sen verran hän kertoo, että sekin sijoittuu Lappiin.

Ideatasolla elää Rovaniemelle sijoittuva tv-sarja. Myös muilta käsikirjoittajilta on tullut ehdotuksia niin elokuvista kuin tv-sarjoistakin.

"Juttuja on paljon kehitteillä. Kyse on siitä, minkä kohdalla asiat menevät oikeaan suuntaan ensimmäiseksi", Hiltunen toteaa.

Hän on aiemmin niittänyt mainetta lyhytelokuvien ohjaajana.

"Pitkät elokuvat ovat varmasti se, mitä tulen tekemään. Haluaisin kokeilla tv-sarjaakin, koska se on erilaista, nopeatempoisempaa tekemistä. Lisäksi sarja voi saada miljoonayleisön, mikä on elokuvalle lähes mahdotonta ainakin teattereissa. Toisaalta on aivan sama mikä on jutun muoto tai pituus, jos tarina on kiinnostava."