Euroopan yleisurheiluliitto EAA on päättänyt aloittaa maanosan ennätysten tilastoinnin alusta, uutisoi Ilta-Sanomat. Pariisissa sunnuntaina kokoontunut liiton hallitus haluaa kuitenkin odottaa Kansainvälisen yleisurheiluliiton (IAAF) kantaa asiaan, koska osa Euroopan ennätyksistä on myös maailmanennätyksiä.
Asiaa selvittänyt työryhmä oli ehdottanut, että vuoden 2018 alusta lähtien alettaisiin pitää uusia ennätyslistoja ja vanhoja ennätyksiä ryhdyttäisiin kutsumaan ”vanhoiksi Euroopan ennätyksiksi”.
Osa yleisurheilun ennätyksistä on edelleen peräisin 1980-luvulta, ja entisen itäblokin dopingista jälkeenpäin paljastuneiden tietojen perusteella näyttää selvältä, että kielletyt aineet vaikuttivat tuloksiin. Ongelma koskee erityisesti pikajuoksuja ja heittolajeja sekä naisten ennätyksiä, joista osa on edelleen entisen itäblokin urheilijoiden tuloksia ajalta, jolloin kilpailujen ulkopuolista testausta ei ollut.
Naisten Euroopan ennätyksistä DDR:n Marita Kochin 400 metrillä juoksema 47,60 vuodelta 1985 ja Tshekkoslovakian Jarmila Kratochvilovan 800 metrin aika 1.53,28 vuodelta 1983 elävät yhä tuloslistoilla, vaikka molempien juoksijoiden edustama valtio on jo lakannut olemasta – mutta nykyurheilijoille Kochin ja Kratochvilovan ennätykset ovat täysin tavoittamattomia. Sama pätee Neuvostoliiton Natalia Lisovskajan 1987 työntämään kuulatulokseen 22,63 ja DDR:n Gabriele Reinschin kiekkotulokseen 76,80 vuodelta 1988.
IAAF:n maailmanennätyslistojen rivien välissä lymyilevät samat kysymykset. Yleisurheilun naisten yksilölajien ME-tuloksista kahdeksan on peräisin 1980-luvulta, eivätkä nykyurheilijat ole olleet lähelläkään niiden rikkomista.
Tilastot paljastavat myös, miten ME-tuloksien tekemisen tahti on hidastunut. Naisten yleisurheilussa tehtiin sekä 1970- että 1980-luvuilla vähintään sata ME-tulosta, mutta 1990-luvusta lähtien on jokaisella vuosikymmenellä jääty alle kahteenkymmeneen maailmanennätykseen, vaikka mukaan on tullut uutena lajina 3000 metrin estejuoksu.
http://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000005192520.html