Kari ”Väikkä” Vaallon vastapäätä istuva saa kuunteluoppilaan roolin ainakin silloin, kun puhe kääntyy jalkapalloiluun. Ja useinhan se näin Väikän seurassa tapahtuukin. Erityisesti mies innostuu aiheesta, kun puhutaan merilappilaisesta jalkapalloilusta tai suosikkijoukkue Manchester Unitedista.
Suomen Palloliiton pohjoinen alue myönsi miehelle elämäntyöpalkinnon jalkapalloilun eteen tehdystä työstä. Kari Vaallon isoin ansio oli nostaa valmentajan roolissa oma kasvattajaseura TP-47 aina Veikkausliigaan asti.
– En tietenkään tehnyt sitä yksin. Kun Oleg Eprinsev tuli mukaan toimintaamme 1999, niin puuhasteluun tuli ammattimainen ote. TP-47:n organisaatio, talous, kilpailupuoli ja olosuhteet laitettiin sellaiseen kuntoon, että Veikkausliigassa pelaaminen olisi mahdollista. Henkilökohtaiseksi tavoitteeksi asetin valmentamisen Veikkausliigassa ja se toteutui, Väikkä kertoo.
Vaalto sai valmennettavakseen 1998 laadukkaan joukkueen, joka nousi Kakkoseen seuraavaksi kaudeksi.
– Suurin osa nuorista pelaajista tuli edustusjoukkueeseen Risto Tainion valmentamasta ryhmästä. Jussi Hakasalo ja Sakari Hiukka kumppaneineen olivat tavoitteisiin sitoutuneita pelaajia. Kemi-Tornio jalkapallo-opistolla oli myös iso rooli pelaajien kehityksessä. Jo Kolmosessa oli mahdollista treenata kahdeksan kertaa viikossa; kolme kertaa opistolaisten kanssa ja viisi kertaa seuran riveissä.
Menestyksen myötä toiminta sai muidenkin silmissä uskottavuutta. Ei TP-47:n liigapaikka olekaan pelkkää haihattelua.
– Uskottavuuden jälkeen saimme seuraan tekijöitä ja kaupungin sekä muiden yhteistyökumppaneiden tuen taaksemme. Outokumpu ja Outokummun kumppaniyritykset lähtivät mukaan yhteistyöverkostoon. Vielä kerran kiitos TP-47:n tukiryhmän perustaneille Matti Kurttiolle ja Mauri Saastamoiselle ja muille yhteistyökumppaneille.
Markkinoinnista vastaava Vaalto keräsi parhaimmillaan seuralle vuodessa kasaan 400 000 euroa.
– Se oli hektistä aikaa. Päivisin piti hankkia yhteistyökumppaneita, illalla laittaa haalarit päälle ja lähteä valmentamaan. Onneksi TP:ssä koko porukka oli sitoutunut yhdessä tekemiseen. Yhteisöllisyys kuvasi seurassa sen ajan toimijoita.
Ei Väikänkään valmennusura ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. 2009 hän joutui siirtymään Oleg Eprintsevin kanssa sivuun TP-47:n valmennuksesta, kun Ykkösessä oli pelattu viisi ottelua.
– Silloin tuntui pahalta, koska olin tehnyt paljon seuran eteen. Minulla meni pitkä aika toipumiseen ja itsetunto oli alhaalla. Minua pyydettiin toiseen Ykkösen seuraan valmentajaksi, mutta en ollut siihen henkisesti valmis.
Yhtenä tuolinjalkana menestykseen pitää olosuhteiden olla kunnossa.
– Olegin kanssa olimme mukana Lappian jalkapallohalliprojektissa. Ruutupaperiin tehty hahmotelma oli valmis kahdessa vuodessa. Lappian toimialajohtaja Pentti Leipälä oli yksi niistä henkilöistä, jonka puheet jalostuivat teoiksi. Ammattiopiston yhteyteen saatiin myös tekonurmi.
Väikkä harmittelee, että TP-47 joutuu pelaamaan omat sarjapelinsä Puuluodossa, vaikka keskellä Torniota sijaitsee yksi Suomen kauneimmista stadioneista.
– Liiga-aikana parhaimmillaan lähes 4 000 ihmistä seurasi peliämme. Nykyisin Pohjan Stadion seisoo tyhjänä liki koko vuoden. Nykyisten tekonurmialustojen päälle pystytään jäädyttämään hyvässä kunnossa oleva luistelualue ja vetämään kentän reunoille hiihtourat. Mielestäni olisi tärkeää saada Pohjan Stadion pikaisesti ympärivuotiseen käyttöön yhteistyössä seurojen kanssa.
Olosuhteisiin liittyy myös Keminmaassa suunnittelun alla oleva palloiluhalli.
– Pisteet hallihankkeesta KemPan toimijoille. Halli olisi äärettömän tärkeä koko alueelle. Edustusjoukkueiden taantuma johtuu ainakin osittain ison hallin puutteesta. Lappiahalli toimii hyvänä harjoitteluhallina.
Suomalaisen jalkapalloilun musta aukko sijaitsee tällä hetkellä Meri-Lapissa. Miesten joukkueista TP-47, KePS ja PS Kemi pelaavat Kolmosessa.
– On aivan realistista ajatella, että Meri-Lapissa pelaa yksi joukkue Ykkösessä ja toinen Kakkosessa. Se vaatii sitä, että tavoitteen saavuttamiseksi puheet ja suunnitelmat jalostuvat teoiksi.
Taitavana keskikenttäpelaajana tunnettu mies pitää TP-47:n joukkuetta vahvana nousijaehdokkaana. Hyvän ystävän Oleg Eprintsevin valmentaman PS Kemin taso on vielä arvoitus.
– Kannattaa pitää mielessä, että me kuulumme Meri-Lapissa samaan yhteiseen jalkapalloperheeseen. Kilpailu kuuluu asiaan, mutta turha vääntäminen pitää jättää pois ja arvostaa eikä arvostella muiden tekemisiä, palkittava Kari ”Väikkä” Vaalto sanoo.
Kari ”Väikkä” Vaalto
Kasvattajaseura TP-47.
B-nuorten piiri-cupin SM-kulta Lapin joukkueessa.
Seurat 16 vuoden ajan: ToPV, TP-47, ToPS, VisanPallo.
Valmennusura: Tota ja TP-47 Nelosessa, Kolmosessa, Kakkosessa, Ykkösessä ja Veikkausliigassa.
Ykkösen vuoden valmentaja 2003 yhdessä Oleg Eprintsevin kanssa.
FTK:n valmentaja Eprintsevin kanssa: kolme kultaa, kaksi hopeaa ja kaksi vuotta UEFA futsal-cupissa valmentajana.
TP-47:n johtokunnan jäsenenä 15 vuotta.
TP-47:n markkinoinnissa mukana 20 vuotta.
FTK:n puheenjohtajana 26 vuotta.
Lappian jalkapallohallin projektin vetäjänä yhdessä Eprintsevin kanssa.