Inf­luens­sa­epi­de­mia jyllää nyt Lapissa täy­del­lä te­hol­la, myös no­ro­vi­rus­po­ti­laat ruuh­kaut­ta­vat jul­ki­sen ter­vey­den­huol­lon – yli­lää­kä­ri muis­tut­taa, että lää­kä­riin ei kannata lähteä ta­val­li­sen vi­rus­tau­din vuoksi

Influenssaepidemia jyllää nyt Lapissa täydellä teholla. Liikkeellä on lisäksi norovirusta ja muita hengitystieinfektioita.

Päällekkäiset epidemiat ovat ruuhkauttaneet Rovaniemen kaupungin avovastaanoton sekä Lapin keskussairaalan päivystyksen, sanoo avovastaanoton ylilääkäri Outi Palmén.

Jonot ovat venyneet erityisen pitkiksi tällä ja viime viikolla, ja ilman ajanvarausta toimiva pikapoli on jouduttu sulkemaan usein jo varhain iltapäivällä.

–Myös henkilökuntaamme ollut paljon sairaana. Äärirajoilla tässä mennään, Palmén sanoo.

Moni lähtee lääkäriin, vaikka siihen ei oikeastaan olisi tarvetta. Palménin mukaan influenssan iskiessä kuumetta voi olla viikonkin ajan ilman, että siitä tarvitsee huolestua.

–Kuumetaudissa riittää yleensä oireenmukainen hoito, eli otetaan särkylääkettä, levätään ja juodaan tarpeeksi nestettä.

Tavallinen flunssa ei myöskään parane viikossa, vaan sairaus kestää jossakin muodossa tyypillisesti 2–3 viikkoa. Taudin jälkeinen yskä saattaa jatkua sitäkin pitempään.

–Jos tauti tuntuu muuten rauhoittuvan, ei ole syytä huoleen. Lääkärilläkään ei ole tarjota ihmekonsteja nopeampaan parantumiseen.

Palmén sanoo, että ihmiset ovat tottuneet saamaan antibioottikuurin esimerkiksi keuhkoputkentulehdukseen tai poskiontelotulehdukseen. Usein nämäkin taudit menevät kuitenkin itsestään ohi.

–Turhia antibioottikuureja kannattaa välttää, sillä ne sotkevat kehon oman bakteerikasvuston jopa vuodeksi. Vaikkapa alle kaksi viikkoa kestänyttä poskiontelotulehdusta ei kannata hoitaa antibiooteilla, koska tautimenee yleensä ohi omia aikojaan.

Lääkäriin kannattaa lähteä silloin, jos oireet ovat tavallisesta hengitystieinfektiosta poikkeavia. Hälyttäviä merkkejä voivat olla esimerkiksi hengitysvaikeudet tai se, että ei pysty syömään tai juomaan. Asiaan vaikuttaa myös se, onko potilas perusterve vai onko hänellä taustalla keuhko- tai sydänsairauksia.

Lääkäri saattaa olla tarpeen myös silloin, jos kuume on jo kerran laskenut ja se palaa myöhemmin takaisin. Palaava kuume voi olla merkki jälkitaudista kuten keuhkokuumeesta.

Palmén toivoo, että työnantajat ottaisivat nykyistä kattavammin käyttöön oma ilmoitus -järjestelmän työntekijöiden sairaustapauksissa. Silloin ihmisen ei tarvitsisi raahautua lääkärin tai hoitajan vastaanotolle vain siksi, että hän saa todistuksen sairaudestaan.

–Maailmalta on näyttöä siitä, että oma ilmoitus -järjestelmä vähentää sairauspoissaoloja. Silloin työntekijä tulee töihin, kun kokee olevansa terve. Lääkärin on mahdotonta ennustaa, montako päivää sairaus kestää.

Samanlainen järjestely olisi tarpeen myös lapsen sairastuessa. Tällä hetkellä Rovaniemen kaupungin avovastaanotolta saa soittamalla todistuksen lapsen taudista. Syynä on terveydenhuollon resurssien vähyys ja se, että sairasta lasta ei haluta juoksuttaa vastaanotolla.

–Onko jotenkin parempi vaihtoehto, että todistuksen saa soittamalla meille, eikä soittamalla työpaikalle, Palmén ihmettelee.

Hän peräänkuuluttaa työnantajilta ”yhteistä talkoohenkeä”, jonka avulla voitaisiin säästää verovaroilla kustannettavia julkisen terveydenhuollon palveluja.

–Palvelut olisi tärkeää kohdentaa heille, jotka niitä todella tarvitsevat. Todistusten kirjoittamiseen käytetty aika on pois jostain muusta.