Jotkut lähtevät talvea pakoon Thaimaan lämpöön, mutta yhä useampi suuntaa pohjoiseen kunnon pakkasten perässä. Syynä on ilmastonmuutos.
Etelä-Suomen talvista on tullut ailahtelevia, vähälumisia ja vesisateisia. Tänä vuonna lunta on tullut esimerkiksi pääkaupunkiseudulla harvinaisen paljon, mutta pitkällä tähtäimellä vetisiä kausia koetaan yhä enemmän.
– Toivottavasti tämä on muistuttanut mahdollisimman monia eteläsuomalaisia siitä, kuinka ihania talvetkin voivat olla, sanoo ilmanlaadun tutkimuksen parissa työskentelevä Roosa Ritola .
Ritolan vakituinen asuinpaikka sijaitsee Helsingin sydämessä, mutta hän viettää suuren osan talvestaan Lapissa, erityisesti Pelkosenniemen Pyhätunturilla. Kymmenen vuoden ahkeran matkailun jälkeen hän osti Pyhältä mökin puolisonsa kanssa.
Lappiin vetävät lumiset harrastukset, ystäväporukka ja Ritolan oma suosikkiasia: kaamos.
– Kaamoksen värit, narskuva lumi ja nipistelevä pakkanen ovat jotain aivan muuta kuin vesisateinen musta etelä.
Etätyökahviloita kuten Balilla
Ritolan mökkiprojekti on osa isompaa muuttoliikettä.
– Ilmiön laajuutta on vaikea arvioida, mutta ilman muuta se on olemassa, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Seija Tuulentie Rovaniemeltä.
– Esimerkiksi Ylläksen kouluissa näkyy, että lapsia on enemmän sesonkiaikana.
Se johtuu sekä kausi- että etätyöläisistä. Moni tietotyötä tekevä siirtää työpisteensä Lappiin osaksi talvea. Etäilyä helpottaa se, että lappilaiset mökit ovat talviasuttavia.
Pysyvästi tunturialueelle muuttajista suurin osa on eläkeläisiä, Tuulentie arvioi.
Tuulentien mukaan talviharrastusten ja luonnon lisäksi muuttamisen taustalla voi olla terveys.
– Tiedän ihmisiä, jotka pakenevat pohjoisimpaan Lappiin etätöihin allergian vuoksi katupölykautta ja toukokuun siitepölykautta. Siitepölypakolaisia siis.
"Hyvin pitkällä tähtäimellä" voi käydä niin, että pelkkä lumi ei enää houkuttele. Hiihtäminen ei ole enää kansalaistaito, eikä lumeen päästä etelässä kunnolla tutustumaan.
– Tämä kuitenkin tapahtunee aikaisintaan muutamien sukupolvien päästä, Tuulentie sanoo.
Hän toivoo, että tunturikeskuksissa olisi etätyökahviloita, jotta ihmiset pääsisivät osaksi kaipaamaansa työyhteisöä.
Tällaisia kahviloita on esimerkiksi Indonesian Balilla, joka on eurooppalaisten keskuudessa suosittu etätyöskentelykohde.
Lappi kiinnostaa yhä enemmän
Ennusteet Lapin-matkailun kasvusta ovat varsin yksimielisiä, kertoo professori Markku Vieru . Hän työskentelee Lapin yliopistossa ja Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa.
– Parantuneet lentoyhteydet ja sähköiset palvelut ovat tuoneet Lapin suurten markkinoiden lähelle ja matkailijoiden ulottuville, Vieru toteaa.
Osa Lappiin saapuvista jää maakuntaan pysyvämmin. Sosiaalisessa mediassa tieto ja kokemukset leviävät vauhdikkaasti, ja samaan aikaan ilmastonmuutos etenee.
– Ilmastonmuutoksella voi olla tässä tärkeä rooli.
Vieru muistuttaa, ettei kyse ole vain suomalaisista etätyöläisistä ja muuttajista. Myös ulkomailta voi olla tulijoita.
– Tiedämme, että monet suomalaiset tekevät etätöitä etelän lämmössä. Ulkomaalaiset saattavat innostua vastaavasti etätöistä Lapista käsin.