Pääkirjoitus

Il­ma­sil­ta säi­ly­tet­tä­vä

Finavia haluaisi sulkea hiljaisimmat lentokentät. Lapissa uhka kohdistuu Kemi-Tornion ja Enontekiön kenttiin, joille kaivataan kipeästi lisää käyttäjiä.

Tarvitseeko Lappi kaikki lentokenttänsä? Kysymys on jälleen ajankohtainen, kun Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen väläytti Ylen haastattelussa (8.5.) valtion ylläpitämän lentokenttäverkoston harventamista.

"Pitäisi miettiä, että ovatko ne kaikki lentoasemat siinä alueella tarpeen. Vai olisiko niin, että siellä on vahvoja alueellisia tai maakunnallisia lentoliikennekeskuksia", hän totesi.

Suomesta löytyy 22 Finavian ylläpitämää lentokenttää, joista viisi on Lapissa: Kemi-Tornio, Rovaniemi, Kittilä, Ivalo ja Enontekiö. Kentillä tehtiin viime vuonna ennätys, kun matkustajamäärä ylitti ensimmäisen kerran 20 miljoonan rajan. Valtion lentokenttäyhtiö teki 56 miljoonan euron voiton, joka syntyi käytännössä kokonaan maan ainoalla, taloudellisesti kannattavalla kentällä eli Helsinki-Vantaalla.

Lentoliikenteen tulevaisuus näyttää hyvältä myös Lapissa. Matkustajamäärät ovat kasvussa. Kittilän, Ivalon ja Rovaniemen kentille avataan ensi talvena uusia, suoria lentoyhteyksiä ulkomailta entisten lisäksi.

Sen sijaan Kemi-Tornion ja Enontekiön lentokentillä on hiljaisempaa. Vuorolentojen määrä on ollut Kemissä jo pitkään laskussa. Nykyaikataulut ovat voimassa ensi kesään, mikä on herättänyt paikallisissa huolta kentän jatkosta. Enontekiöllä huoli on jo kroonista.

Saavutettavuus on Lapin elinkeinoelämän elinehto. Parhaiten se taataan toimivilla lentoyhteyksillä, koska maakunta on laaja ja kaukana kaikesta.

Savolainen ottaisi mallia Ruotsista, missä Swedavian vastuulla on enää kymmenen kenttää aikaisemman parinkymmenen sijasta. Vähäliikenteisiä kenttiä on suljettu ja jäljelle jääneille on rakennettu toimiva syöttöliikenne.

Tuoreimmassa lentoliikennestrategiassa (2015–2030) valtio sitoutuu säilyttämään lentoasemaverkoston "kehittämällä maakuntakenttiä pitkäjänteisesti". Tämän on katsottu tarkoittavan sitä, ettei kenttiä suljeta ainakaan niin kauan, kun niillä on kaupallista lentoliikennettä.

Lentoyhtiöiden toimintaa ohjaa raha. Kaupalliset lentoyhteydet säilyvät vain, jos niillä on kysyntää. Jos matkustajia ei ole tarpeeksi omasta takaa, kysyntää on synnytettävä muilla konsteilla. Lapissa matkailu on tästä oiva esimerkki.

Lappi tarvitsee kaikki lentokenttänsä, mutta vain siinä tapauksessa, että niillä on toimintaa. On hyvä muistaa, että toiminnan varmistaminen ei ole vain Finavian ja lentoyhtiöiden, vaan myös meidän lappilaisten vastuulla.