Ilkka Re­mek­sen päätä ei palele – uudessa ro­maa­nis­sa tur­va­pai­kan­ha­ki­ja saa syyk­seen kirkon polton

Ilkka Remes on suomalaisen yhteiskunnan salattujen puolien paras ilmapuntari. Joka syksy kirjailijalta ilmestyy uusi jännitysromaani, joka saa jopa asiantuntijat haukkomaan henkeään tarinan realistisilla taustatiedoilla.

Remeksen perjantaina ilmestyvässä trillerissä Kiirastuli ajankohtaisia teemoja ovat turvapaikanhakijat ja kirkon tuhopoltto, Venäjän yritys painostaa Suomea itärajan pakolaiskriisillä ja syvenevä turvallisuusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa.

Salaperäinen kirjailija näyttää jatkavan siitä, mihin median ja poliitikkojen puhe vaikenee.

Edellinen romaani Jäätyvä helvetti oli vuoden 2015 myydyin kirja Suomessa.

Nimimerkillä esiintyvää ja harvoin haastatteluja antavaa menestyskirjailijaa voisi syyttää laskelmoinnista. Remes vakuuttaa kuitenkin Lännen Median haastattelussa, että hän valitsee tarinoihinsa teemat ennen muuta oman kiinnostuksensa perusteella.

"Olen kiinnostunut isoista, ajankohtaisista aiheista. Ellen löydä aiheeseen kipinää, ei vuoden työrupeama onnistu", Remes vastaa sähköpostikysymykseen kustantajansa WSOY:n välityksellä.

"Realismi ja uskottavuus kuuluvat tyylilajiini."

Remes paljastaa saavansa runsaasti vinkkejä virkamiehiltä ja eri alojen asiantuntijoilta. Jäätyvän helvetin taustatietoja Suomen kantaverkoista moni tietäväinen ihmetteli ääneen. Kirjailija arvelee, että kaikki tietävät hänet riippumattomaksi, joten asiantuntijoiden mielipiteitä on helppo kysyä.

"Ihmiset kertovat mielellään työstään ja varsinkin asioista, joita he eivät ole yrityksistään huolimatta saaneet etenemään. Ehkä heitä palkitsee se, että näkevät edes fiktiivisessä tarinassa tulleensa kuulluiksi", Remes vastaa.

Kirjailija ei ota murhetta siitä, että joku sotkisi juonenkulun tosielämän samanoloisiin tapahtumiin. Romaanissa kirkko palaa Keuruulla.

"En usko, että rikoksentekijät tarvitsevat ideoita teoilleen romaaneista. Ja kyllä Keuruullakin on teolle monia hidasteita, jotka jätin tarinassa mainitsematta. Jos ajattelee jonkin rikoksen kuvailun johtavan jäljittelyyn, ei voisi kirjoittaa mistään. Eivät toimittajatkaan voisi kirjoittaa rikoksista ja niiden tekotavoista."

Aiemmissa romaaneissaan kirjailija on sivunnut informaatiovaikuttamista, ydinvoimaturvallisuutta, natsi-Saksan tutkijoita ja Apollo-avaruusohjelmaa sekä EU:n ja mafian kytköksiä. Usein teoksissa tavalliset ihmiset joutuvat keskellä uskomatonta tapahtumavyyhtiä, johon kietoutuu suurvaltapolitiikkaa, tiedustelupelejä ja suoranaista pahuutta. Usein pahiksen rooliin joutuvat Venäjän valtakoneisto ja sen palveluksessa ovat ihmiset.

Remes korostaa, että tarinoissa myös länsi joutuu kriittiseen valoon. Usein esillä on muun muassa Yhdysvaltojen luoma urkintakoneisto, joka on hänen mukaansa pilannut maan maineen. Kirjailija ei ole joutunut Venäjä-mielisten trollien painostuksen kohteeksi. Hän arvelee sen johtuvan romaanien fiktiivisestä luonteesta.

"Jännityskirjailija tekee mielikuvitukseen perustuvaa sepitettä, jossa faktaa ja fiktiota sekoitetaan tahallisesti. Sitä ei koeta merkitykselliseksi. Ja länsikin on usein ollut tarinoissani konnan roolissa", Remes perustelee.

Uutuusteosta varten hän joutui perehtymään sosiaalisen median törkyiseen puoleen.

"Taustatutkimusta tehdessäni tajusin, etten halua olla missään tekemissä niin aggressiivisen ja alatyylisen viestinnän kanssa. Nyt tarinani some-viestit ovat kuulemma aivan liian asiallisia."

Ilkka Remeksen koko haastattelu ilmestyy painetussa lehdessä viikonvaihteessa.

Ilmoita asiavirheestä