Vale- ja vihasivusto MV:n perustaja Ilja Janitskin vangittiin tiistaina epäiltynä lukuisista rikoksista.
Janitskinin vangitsemisoikeudenkäynti alkoi tiistaina kello 12.30 Helsingin käräjäoikeudessa. Istunto pidettiin suljetuin ovin.
Rikosnimikkeiden lista on pitkä. Janitskinia epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, rahankeräysrikoksista, rahapelirikoksista, törkeästä kunnianloukkauksesta, laittomasta uhkauksesta, salassapitorikoksesta, tekijänoikeusrikoksista ja törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Yhteensä vangitsemisvaatimuksen rikoskohtia on kaksitoista. Epäillyt rikokset tapahtuivat vuosina 2015–2017.
Tutkinnanjohtaja: Syynä karttamisvaara
Tutkinnanjohtaja Harri Saaristola kertoo Lännen Medialle, että Ilja Janitskin haluttiin vangita, koska hänen tapauksessaan on karttamisvaara ja sotkemisvaara.
Helsingin poliisi siis epäilee, että Janitskin voisi yrittää karata tai välttää oikeudenkäynnin tai vaikeuttaa asian selvittämistä hävittämällä tai kätkemällä todisteita.
–Janitskin vangittiin todennäköisin syin epäiltynä rikoksista, Saaristola sanoo.
Janitskin odottaa oikeudenkäyntiä Helsingin poliisivankilassa. Syytteen nostamisen takaraja on 31. toukokuuta.
Janitskin tuotiin viikonvaihteessa Andorrasta
Ilja Janitskin tuotiin Suomeen viime perjantain ja lauantain välisenä yönä andorralaisen tuomioistuimen päätöksellä.
Janitskin oli ollut paossa Suomen viranomaisia Andorrassa. Janitskin hallinnoi MV-sivustoa Espanjasta, ja useimmat epäillyt rikokset liittynevät sivustoon. Niiden yksityiskohtia ei tässä vaiheessa eritelty.
MV kuitenkin toimii yhä verkossa.
–MV:n toimintaan oikeudenkäynnillä ei ole vaikutusta, Saaristola toteaa.
Tutkija: Mahdoton estää vihaviestejä ennakolta
Verkon vihapuheeseen tai sitä levittäviin julkaisuihin puuttuminen on rikosoikeuden professorin Matti Tolvasen mukaan vaikeaa.
–Laki voi määrätä keskeyttämään jakelun, mutta jos viesti on lähtenyt liikkeelle, sen leviämistä ei estä mikään, Itä-Suomen yliopiston professori Tolvanen sanoo.
Myös teknisestä näkökulmasta sivuston sulkeminen on vaikeaa. Etukäteen mitään viestiä ei voi estää, sillä ennakkosensuuria ei ole. Viesti säilyy ja sitä levitetään edelleen. Kaikki levittäjätkin syyllistyvät rikokseen, mutta koska heitä voi olla tuhansia ja jokaista pitäisi kuulla erikseen, rikosvastuuseen ei heitä käytännössä saada.
Laissa kyse ei kuitenkaan ole mielipide- tai sananvapausasiasta. Pykälät vihapuheeseen puuttumiseen ovat olemassa.
–Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan vihapuhe ei nauti sananvapauden suojaa. Sananvapauteen ei voi vedota, jos teko on rangaistavaksi säädetty, Tolvanen toteaa.
Toki rajatapauksia siitä, mikä on rangaistavaa ja mikä ei, joudutaan linjaamaan oikeudessa.
Tolvanen kuitenkin uskoo, että Janitskinin mahdollinen tuomio MV:n ajan epäillyistä rikoksista vaikuttaa suuren enemmistön suhtautumiseen vihapuheeseen.
–Suureen enemmistöön se vaikuttaa onneksi. Se on vain pieni ryhmä, joka ei piittaa mistään, sanoo Tolvanen.
Juttua päivitetty 18.37. Lisätty Itä-Suomen yliopiston professorin Matti Tolvasen kommentit.