Porocup: Luonto näytti voi­man­sa – kisa jou­dut­tiin kes­keyt­tä­mään

Kuvagalleria: Pidetyn kiek­ko­ero­tuo­ma­rin ura päättyi Ro­va­nie­mel­lä

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Iivo Nis­ka­nen nousi Veikko Ha­ku­li­sen rin­nal­le – "Taas tuo Nis­ka­nen"

Helsinki
Iivo Niskanen tuuuletti viime talvena Pekingin olympialaisissa 15 kilometrin perinteisen kultaa ja otti kisoista lisäksi hopean sekä pronssin.
Iivo Niskanen tuuuletti viime talvena Pekingin olympialaisissa 15 kilometrin perinteisen kultaa ja otti kisoista lisäksi hopean sekä pronssin.
Kuva: Kimimasa Mayama

Maastohiihtäjä Iivo Niskanen sai torstai-iltana mukavan syntymäpäivälahjan, kun hänet valittiin neljännen kerran Vuoden urheilijaksi ja palkittiin Helsingin jäähallissa järjestetyssä Urheilugaalassa.

Niskanen jätti Urheilutoimittajain liiton äänestyksessä toiseksi Wilma Murron ja kolmanneksi Topi Raitasen.

– Kiitoksia. Joku voisi todeta, että taas tuo Niskanen, olympiavoittaja hauskuutti kiitospuheessaan.

Hän antoi jo helmikuussa 2022 Pekingin olympialaisissa näytöt, jotka jättivät muille suomalaisille tavoiteltavaa. Hän saavutti 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailun kultamitalin, pariviestin hopean Joni Mäen kanssa ja yhdistelmäkilpailun pronssin.

– Kimmoke 15 kilometrin kilpailun olympiavoittoon tuli jo vuonna 2014, kun hävisin ensimmäisen olympiamitalini 0,2 sekunnilla, Niskanen katseli Sotshin olympialaisten neljännen sijan suuntaan.

– Seuraava tilaisuus tuli Pekingissä. Halu oli olla maailman paras. Välillä tuli ekstramuuttuja eli korona. Tautia ei saanut saada, että pääsee edes maahan. Kiitos omalle rakkaalle vaimolle, että hän priorisoi asiat tavoitteeni eteen, Niskanen herkisteli.

– Kaikki meni loistavasti. Olin ennakkosuosikkien joukossa ja pystyin tekemään hyvän suorituksen.

Maailmancupissa hän oli kolmas ja voitti normaalimatkojen maailmancupin. Molemmat sijoitukset ovat Niskaselle uran toistaiseksi parhaat.

– Kausi oli uran paras. En hävinnyt kyseisellä matkalla (15 kilometriä) kertaakaan. Olen siitä onnellinen, Niskanen alleviivasi.

Ennen Niskasta vain maastohiihtolegenda Veikko Hakulinen oli valittu Vuoden urheilijaksi neljä kertaa. Niskanen sai kunnian jo vuonna 2014 (yhdessä Sami Jauhojärven kanssa) sekä vuosina 2017 ja 2018.

– Neljä vuotta on pitkä aika edellisestä. Välille on mahtunut kaikenlaista, Niskanen muistutti.

Niskanen on saavuttanut kultamitalin kolmissa peräkkäisissä olympialaisissa. Hän täytti torstaina 31 vuotta ja kaavailee uransa jatkuvan ainakin vuoden 2026 olympialaisiin, jotka järjestetään Italiassa.

Maastohiihtomenestys on ollut perinteisesti valttia Vuoden urheilijaa valittaessa, mutta vuonna 2019 kunnian sai jalkapalloilija Teemu Pukki ja 2020 jalkapalloilija Lukas Hradecky. Vuosi sitten valittiin uimari Matti Mattsson, joka saavutti 2021 Tokion olympialaisissa pronssia.

Niskasen Pekingissä antaman esimerkin jälkeen suomalaisurheilijat tarttuivat toimeen kiitettävällä tarmolla. Taso ja saavutukset olivat laajat 2022 muutaman vaisumman ja koronapandemian pilkkoman vuoden jälkeen.

Kärkeen oli tungosta, joka toi niin lajien kirjon kuin urheilijoiden saavutustenkin osalta mieleen 1990-luvun lopun lihavat vuodet tai vuoden 2007.

Niskasen lisäksi vuoden 2022 suomalaismenestyjiin lukeutuivat esimerkiksi kaksi mitalia Pekingissä hiihtänyt isosisko Kerttu Niskanen, ralliautoilun maailmanmestaruuden voittanut Kalle Rovanperä, estejuoksun Euroopan mestari Raitanen ja seiväshypyn Euroopan mestari Murto.

Palloilijoista kunnostautuivat esimerkiksi jääkiekon Stanley Cupin voittajat Mikko Rantanen ja Artturi Lehkonen sekä koripalloilija Lauri Markkanen, joka johdatti Suomen maajoukkueen EM-kilpailujen puolivälieriin ja nousi Utah Jazzissa NBA:n tähtien joukkoon.

– Pekingin jälkeen piti näyttää varmalle, että olen taas tässä (Vuoden urheilijana), mutta millainen vuosi tulikaan suomalaisurheilijoille, Niskanen ihasteli muidenkin menestystä.

Moottoriurheilijoiden ja palloilijoiden asema Vuoden urheilijaa valittaessa on ollut heikko.

Rata-autoilija Keke Rosberg avasi tietä 1982, ja ralliautoilija Juha Kankkunen jatkoi 1993. Mika Häkkinen valittiin 1998 ensimmäisen F1-maailmanmestaruutensa jälkeen.

Ennen Pukkia ja Hradeckyä palloilijoista kunnian saivat jalkapalloilijat Sami Hyypiä (2001) ja Jari Litmanen (1995). Jääkiekkoilijoista ja koripalloilijoista ei ole valittu ketään.

Historian puhuttavin tapaus lienee vuodelta 1990, kun viidennen Stanley Cupinsa voittanut Jari Kurri jäi keihäänheiton Euroopan mestari Päivi Alafrantin taakse Vuoden urheilijaa valittaessa.

Leijonat valittiin Vuoden joukkueeksi. Pekingin olympialaisissa maalia juhlivat Tornion IHC:n kasvatti Ville Pokka (vas.), Marko Anttila ja Atte Ohtamaa
Leijonat valittiin Vuoden joukkueeksi. Pekingin olympialaisissa maalia juhlivat Tornion IHC:n kasvatti Ville Pokka (vas.), Marko Anttila ja Atte Ohtamaa
Kuva: IIHF

Urheilugaalan vuoden 2022 palkitut:

Vuoden urheilija: Iivo Niskanen

Vuoden valmentaja: Jukka Jalonen

Vuoden joukkue: Jääkiekon miesten maajoukkue

Vuoden nuori urheilija: Saga Vanninen

Vuoden läpimurto: Santeri Kiiveri

Vuoden esikuva: Wilma Murto

Elämänura: Risto Nieminen

Vuoden urheiluseura: Tampereen Ilves

Suomen liikkuvin kunta: Kontiolahti

Vuoden urheilukulttuuriteko: Tampere-talon ja Kantelinen Companyn Lumikuningatar-jääbaletti

Suomen aktiivisin työpaikka: Arla Oy

Valio Akatemia: Sandstorm, Spirit Shakin' Cheerleaders ry

Urheilutoimittajain liiton äänestystulokset:

Vuoden urheilija -äänestys 2022:

1) Iivo Niskanen, maastohiihto 2 563 pistettä (166 ykkössijaa), 2) Wilma Murto, yleisurheilu 2 305 (40), 3) Topi Raitanen, yleisurheilu 1 818 (7), 4) Lauri Markkanen, koripallo 1 775 (42), 5) Kalle Rovanperä, autourheilu 1 715 (28), 6) Kerttu Niskanen, maastohiihto 1 457 (1), 7) Mikko Rantanen, jääkiekko 1 191 (5), 8) Valtteri Filppula, jääkiekko 489 (7), 9) Kristiina Mäkelä, yleisurheilu 487, 10) Krista Pärmäkoski, maastohiihto 329,

11) Emil Ruusuvuori, tennis 274 (1), 12) Matti Mattsson, uinti 272, 13) Venla Harju, suunnistus 235 (1), 14) Iivo Niskanen – Joni Mäki, maastohiihto 224 (7), 15) Lukas Hradecky, jalkapallo 221 (1), 16) Matti Suur-Hamari, lumilautailu 204, 17) Lassi Etelätalo, yleisurheilu 174, 18) Natalia Kuikka, jalkapallo 165, 19) Artturi Lehkonen, jääkiekko 135, 20) Santeri Kiiveri, alppilajit 120,

21) Peppi Konsteri, keilailu 112, 22) Harri Heliövaara, tennis 95, 23) Arvi Savolainen, paini 79, 24) Sinem Kurtbay – Akseli Keskinen, purjehdus 57, 25) Glen Kamara, jalkapallo 20 (2), 26) Henna Blomroos, frisbeegolf 19, 27) Emil Lindholm, autourheilu 17, 28) Noora Antikainen, ampumaurheilu 11, 29) Nea Kivelä, aerobic 7, 30) Roosa Koskelo, lentopallo, Tomas Käyhkö, keilailu ja Kalle Samooja, golf 4,

33) Santtu Raitala, raviurheilu ja Lauri Kerminen, lentopallo 3, 35) Tuukka Taponen, autourheilu, Jukka-Pekka Vainionpää, pesäpallo ja Sakari Manninen, jääkiekko 2, 38) Ari Huusela, purjehdus 1.

Vuoden valmentaja -äänestys 2022:

1) Jukka Jalonen, jääkiekko 1 234 pistettä (216 ykkössijaa), 2 Olli Ohtonen, maastohiihto 571 (35), 3) Jarno Koivunen, yleisurheilu 457 (30), 4) Tuomas Iisalo, koripallo 265 (16), 5) Janne Ukonmaanaho, yleisurheilu 245 (11).

Vuoden joukkue -äänestys 2022:

1) Jääkiekon miesten maajoukkue 1 391 pistettä (255 ykkössijaa), 2) Koripallon miesten maajoukkue 841 (41), 3) Cheerleadingin naisten cheermaajoukkue 328 (5), 4) Helsingin Jalkapalloklubin (HJK) miesten joukkue 212 (7).

Vuoden nuori urheilija -äänestys 2022:

1) Saga Vanninen, yleisurheilu 1 032 pistettä (160 ykkössijaa), 2) Peppi Konsteri, keilailu 465 (48), 3) Silja Kosonen, yleisurheilu 356 (35), 4) Niko Anttola, maastohiihto 230 (10), 5) Miro Little, koripallo 200 (16), 6) Tuukka Taponen, autourheilu 161 (16), 7) Jone Illi, ratsastus 132 (13), 8) Maisa Kuusikko, voimistelu 101 (5), 9) Pihla Salonen, judo 95 (5).