Ihmiskaupan uhri raataa yhä useammin pakkotyössä. Myös seksuaalinen hyväksikäyttö on yleistä, kertoo juuri julkaistu raportti ihmiskaupasta.
Merkkejä myös muista ihmiskaupan muodoista on nähtävissä Suomessakin.
Näistä yksi on ihmisten pakottaminen tekemään rikoksia, kertoo ihmiskaupparaportoija Kirsi Pimiä . Maahan tuodaan ihmisiä esimerkiksi tekemään taskuvarkauksia, näpistelemään kaupasta tai välittämään huumeita. Poliisi ja syyttäjät selvittävät paljastuneita rikoksia, mutta eivät taustalla mahdollisesti vaikuttavaa ihmiskauppaa.
- Suomessa on myös tuomittu ihmisiä, mutta ei ole tarpeeksi kysytty, onko heitä pakotettu tekoonsa.
Naimisiin pakottaminen on toinen esimerkki vähemmän tutusta ihmiskaupasta. Pimiän mukaan naiselle luvataan esimerkiksi opiskelu- tai työpaikka, mutta hän joutuu naimisiin ja päätyy seksuaalisesti hyväksikäytetyksi tai kotiorjaksi.
Tavallisesti ihmiskaupan uhrit työskentelevät ravintola- ja rakennusalalla sekä maataloudessa. Viime vuonna Suomesta löytyi seitsemän ihmistä, jotka olivat työskennelleet vasten tahtoaan kotiapulaisena joko ulkomailla tai Suomessa.
Ihmiskaupan auttamisjärjestelmän piiriin saatiin viime vuonna 52 uutta ihmistä. Autettavana on nyt kaikkiaan satakunta uhria.
Suurin kansalaisryhmä ovat nigerialaiset, mutta heti perässä tulevat suomalaiset. Nigerialaiset ovat tyypillisesti joutuneet seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi jossain muussa EU-valtiossa kuin Suomessa.
Poliisi aloitti Suomessa viime vuonna 5 esitutkintaa törkeästä ihmiskaupasta ja 25 esitutkintaa ihmiskaupasta. Jälkimmäisten osuus oli kasvussa, kertoo poliisitarkastaja Mia Poutanen. Hän arvioi, että maahantulijoiden määrän kasvu voi lisätä ihmiskauppaa.
- Laittomasti maahan jäävillä tai rikollisille matkan aikana velkaantuneilla on riski syrjäytyä tai ajautua tekemään rikoksia elääkseen. Heillä on myös erittäin suuri riski joutua rikollisten, kuten ihmiskauppiaiden, hyväksikäyttämiksi.
Suomessa kymmenen vuotta sitten perustettu kansallinen auttamisjärjestelmä toimii Joutsenon vastaanottokeskuksessa. Uhreja on ollut avun piirissä noin 360.
Vuosipäivää vietettiin tiistaina Tampereella Poliisiammattikorkeakoululla. Seminaarissa puhui Euroopan neuvoston tasavertaisuus- ja ihmisarvo-osaston johtaja Gianluca Esposito . Hän muistutti, että uhreja ei aina viedä maasta toiseen, vaan ihmiskauppa voi olla myös maan sisäistä.
Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmä arvioi Suomen tilannetta vuonna 2014. Esposito sanoi STT:lle, että ihmiskaupan vastainen työ Suomessa on tehostunut.
- Teillä on tarkennettu lakeja ja perustettu ihmiskaupparaportoijan ja -koordinaattorin tehtävät. Vielä kuitenkin odotetaan uutta ihmiskaupan vastaista toimintasuunnitelmaa.
Espositon mukaan kiinnostava piirre Suomessa on, että uhriluku on varsin pieni.
- Tässä voi kantaa ottamatta esittää kysymyksen, pitääkö luku paikkansa vai eikö uhreja aina löydetä.
Juuri tunnistaminen on Espositosta vaikea kysymys. Ihmiskaupan uhri voi tanssia vähäpukeisena asiakkaille tai tehdä ruokaa etnisessä ravintolassa, mutta hänen ohitseen on helppo kävellä.
- Jos uhrin palveluita käyttää hyväksi ja on tietoinen hänen tilanteestaan, sen pitäisi mielestäni olla rangaistava teko.