Pääsenkö kentälle futisottelussa, saanko kavereita, löydänkö tyttöystävän ja miksen saa pelata illalla pleikkaria myöhempään? Tällaisten asioiden kanssa painii moni teini, niin myös Suomeen ilman vanhempiaan saapuneet alaikäiset turvapaikanhakijat. Heillä näiden arkisten seikkojen yllä leijuu kuitenkin kaksi isoa kysymysmerkkiä: saanko jäädä Suomeen ja onko perheeni kunnossa?
Pelastakaa Lapset -järjestö on summannut raportissaan yli 50:n yksin Suomeen tulleen turvapaikanhakijalapsen ja -nuoren kokemuksia ensitaipaleestaan Suomessa.
Katto pään päällä, ruokaa ja paikka levätä rauhassa on raportin mukaan aluksi nuorille tärkeää. He arvostavat myös nettiyhteyttä, bussikorttia ja mahdollisuutta käydä kaupungilla. Sittemmin pulmakirjo laajenee, kertoo Espoossa toimivan tukiasumisyksikön johtaja Tuulia Vainio.
- Mun rahat eivät riitä, mulla ei ole kavereita, miltä mä näytän, tytöt eivät tykkää, hän luettelee nuorten huolia.
- Nämä ovat ihan tavallisia teinejä ja teinien ongelmia, kiteyttää samassa yksikössä työskentelevä ohjaaja Aino Juhola.
Pelastakaa Lapset pyörittää Espoon yksikköä, ja sillä on asumisyksikkö myös Oulussa. Alaikäisille majoitusta tarjoavat myös monet muut tahot kuten SPR, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä SOS-Lapsikylä.
Pitkä odotus
Espoon keskus avattiin loppusyksyllä 2015, ja moni nuori on asunut siellä alusta asti. Turvapaikkahakemusruuhkan takia pitkittynyt odotus ja epätietoisuus kaivertavatkin nuorten mieliä. Ensin odotettiin kuukausikaupalla kutsua Maahanmuuttoviraston puhutteluun, nyt päätöstä, Vainio kertoo.
Nuoret ikävöivät perhettään ja pelkäävät heidän turvallisuutensa puolesta.
- Tykkäsin asumisesta ja opiskelusta (kansan)opistossa, mutta sisälläni asiat eivät olleet ok, vaan olin huolissani perheestäni ja minulla oli pahoja painajaisia joka yö, kuvaili vastaanottotaipaleensa alkua irakilaisnuorukainen Pelastakaa Lapset -raportissa.
Kahdesta jättikysymyksestä selviämisessä auttavat "teinipulmien" kuunteleminen ja ratkaiseminen, sanovat nuorten parissa työskentelevät.
- Ihan pienillä jutuilla voi lievittää stressiä itse turvapaikkaprosessin kulusta, ohjaaja Juhola sanoo.
Tuli oleskelulupa tai ei, vastaanottokokemuksen pitäisi auttaa elämässä eteenpäin.
- Toivottavasti nuoret saavat keskittyä kasvamiseen ja nuoruuden kehitystehtäviin. Nehän ovat jääneet monella aika kesken, koska elämä on ollut sellaista kuin se on, sanoo tukiasumisyksikön johtaja Vainio.
Suomeen jääville on luotu pohja kotoutumiseen.
Pelastakaa Lapset -raportin irakilaisnuorukainen sai kielteisen turvapaikkapäätöksen. Hän kertoo olevansa ensi kertaa elämässään onnellinen Suomessa.
- Mutta en tiedä, jäänkö tänne vai lähetetäänkö minut takaisin kuolemaan.
Yksin tulleet asuvat ryhmäkodeissa tai tukiasumisyksiköissä
Maahanmuuttovirasto kutsuu ilman huoltajaa Suomeen tullutta alle 18-vuotiasta turvapaikanhakijaa yksin tulleeksi alaikäiseksi.
Yksin tulleet alaikäiset sijoitetaan lapsille tarkoitettuihin ryhmäkoteihin ja tukiasumisyksiköihin.
Oikeus määrää heille edustajan, joka on läsnä muun muassa turvapaikkapuhuttelussa.
Turvapaikkamenettelyssä selvitetään hakijan ikä muun muassa dokumenttien avulla. Jos iästä annettuja tietoja epäillään vääriksi, voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen ikäarviotutkimus.
Jos yksin tullut alaikäinen saa kielteisen turvapaikkapäätöksen, hän saa yleensä jatkaa vastaanottokeskuksessa asumista. Täysi-ikäisiltä vastaanottopalvelut päättyvät yleensä 30 päivässä.
Suomeen tuli viime vuonna ilman huoltajaa noin 3 000 turvapaikkaa hakevaa lasta tai nuorta. Tänä vuonna tulijoita on ollut elokuun loppuun mennessä vajaat 300. Tänä vuonna eniten yksin tulleita alaikäisiä on Afganistanista.
Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä Maahanmuuttovirasto on tehnyt 850 turvapaikkapäätöstä yksin tulleille alaikäisille. Niistä myönteisiä on ollut 715.