Ieš­guđe­ge sá­me­gie­lai­de okta oktasaš čál­lin­vuoh­ki?

Livččego dat idealisttalaš niehku vai boahttevuođa čoavddus?

Duollet dálle ain gullostit ságat ovtta oktasaš sámegiela čállinvuogis dálá čállingielaid sadjái. Dán giđa eandalii.

Danin lea vuogas geahčastit vehá sámegiela čállingiela historjái.

Otne čieža čállinvuogi

Dál dohkkehuvvon čállinvuogit leat čieža: anárašgielas, davvisámegielas, gielddasámegielas, julevsámegielas, lullisámegielas, nuortalašgielas ja ubmisámegielas.

Mis Suoma bealde lei ovdal guhká geavahusas T.I. Itkosa dahje Sámi čuvgehussearvvi davvisámegiela čállinvuohki. Sápmelaš –bláđđi geavahii dan ja maid Pekka Lukkari čálii girjjiidis dainna. Norgga ja Ruoŧa bealde čálle Bergsland-Ruong –čállinvuogi mielde.

Geahččaluvvon ovdalge

Sámegiela čállingiela historjjá geahčadettiin jurdda oktasaš čállinvuogis ii leat nu amas. Dan leat geahččalan dolin goit Ruoŧa bealde.

Ovdamearkan dán áššái válljet guokte boares čállinvuogi dálá čállinvuogi lassin.

Válljet veardádallamii fárrui 1700-logu Ruoŧa beale báhpa Pehr Fjellströma ng. lullisámi girjegiela (sydlapska bokspråk). Dasa lea geahččaluvvon ovttastit Ruoŧa bealde geavahuvvon sámegielat. Dán girjegiela ii máhttán oktage hállat, muhto máŋgasat máhtte lohkat dan iežas sámegiela vuođul. Lullisámi girjegiella šattai Ruoŧa beale váldogirjegiellan 1700 ja 1800 –logus eandalii vuoiŋŋalaš girjjálašvuhtii.

Válljet lassin Norgga beale gielladutki Jens Andreas Friisa čállinvuogi, mii geavahuvvui sámegielat Biibbalis 1895 rájes. Friisa-čállinvuohki lea máŋgasiidda oahpis maid Nuorttanaste –bláđi ovddeš čállinvuohkin ja boares Laestadiusa poastalis. Gielladutki Just Qvigstad dárkkistii Friisa čállinvuogi.

Dálá davvisámegiela čállinvuohki lea leamaš 1979 rájes geavahusas, man golmma riikka sámit lea ovttas ráhkadan ja dohkkehan. Ole Henrik Magga lea 1994:s čállán buori artihkkala das makkár hástalusat dalle ledje. Das boahtá ovdan ee. dat manin davvi- ja julevsámegielas ii leat otne oktasaš čállinvuohki.

Čállinvuogit áiggiid čađa

Sámegiela leat prenten čálalaččat sullii seamma guhká suomagielage.

Bibliofiila ja girjjiid čoaggi Ilkka Paatero lea čohkken čájáhusa prentejuvvon sámegielas. Dat čájehuvvui gieskat Roavvenjárggas. Čájáhusas oinnii vuohkkasit dan, mo sámegiela leat čállán Suomas, Ruoŧas ja Norggas áiggiid čađa.

Ovdamearkan dás vuolde leat vuollálagaid golmma iešguđege čállinvuogi mielde Áhčči min –rohkos. Ovdamearkateavsttat leat Paatero čájáhusas. Vuosttasin lea Fjellström čállinvuohki, nubbin Friisa-Qvigstad čállinvuohki ja vuolimužžan lea dálá čállinvuogi mielde.

Juohkehaš sáhttá ovdamearkateavsttain ieš guorahallat man bures ádde daid.

Fjellström čállinvuohki 1744

Attie mijen / jukko leh almin.

Ailesin siaddes to namme.

Båtes to rike.

Siaddes to wiljo go almesn

Nau ai ädnamen naln.

Mijen färten peiwen laipe wadde miji udne.

Ja luite miji mijen laikoit andagas

Nau go ai mije luitede mijen welgolagit.

Ja ale sislaide mijeb gättielebmai.

Walla warjel mijeb pahast.

Friis-Qvigstad čállinvuohki 1889

Aĉĉe min, don, gutte læk almin.

Bassotuvvus du namma.

Bottus du rika.

Ŝaddus du datto, moft almest,

nuft maida ædnam alde.

Adde migjidi odna bæive min

juokkebæivalaŝ laibbamek.

Ja adde migjidi velgidæmek andagassi,

nuftgo migis andagassi addep

min vælgolažaidasamek.

Ja ale doalvo min gæĉĉalusa sisa.

Mutto bæste min bahast erit.

Dálá 1979-čállinvuohki

Áhčči min, don guhte leat almmis.

Basuhuvvos du namma.

Bohtos du riika.

Šaddos du dáhttu,

mo almmis nu maiddái eatnama alde.

Atte midjiide odne min beaivválaš láibbi.

Ja atte midjiide min suttuid ándagassii,

nugo miige ándagassii addit velggolaččaidasamet.

Alege doalvvo min geahččalussii,

muhto beastte min bahás eret.

Gáldut

Davvisámegiela ortografiija https://se.wikipedia.org/wiki/Davvis%C3%A1megiela_ortografiija (16.5.2017)

Magga, Ole Henrik 1994: Hvordan den nyeste nordsamiske rettskrivingen ble til. Festskrift til Ørnulv Vorren. Tromsø : Tromsø museum, Universitetet i Tromsø.

Sámi giellalávdegoddi, Giella.no http://www.giella.no/artikkel.aspx?AId=1859&back=1&MId1=1082 (16.5.2017)

Sámi čállindáidu, ČálliidLágadus http://www.calliidlagadus.org/web/index.php?artihkkal=304&giella1=sam (15.5.2017)

Ubmisámegiela čállinvuohki, Giella.org http://www.giella.org/?page_id=1002 (15.5.2017)

Mistä on kyse?

Yksi yhteinen kirjoitustapa

Tänä keväänä on keskusteltu jälleen siitä, pitäisikö saamenkielillä on kaikille yhteinen kirjoitustapa. Ajatusta on kokeiltu aiemminkin.

Ajan saatossa saamen kielelle on tehty useita kirjoitustapoja. Ruotsissa Pehr Fjellström kehitti 1700-luvulla ns. sydlapska bokspråkin, johon yritettiin yhdistää kaikki Ruotsissa puhuttavat saamenkielet. Norjassa Jens Andreas Friisin kirjoitustapaa käytettiin saamenkielisessä raamatussa 1895 alkaen. Nykyinen pohjoissaamen kirjoitustapa on ollut käytössä 1979 asti.

Tällä hetkellä saamenkielen hyväksyttyjä kirjoitustapoja on seitsemän: inarinsaamen-, eteläsaamen-, kildininsaame-, koltansaamen, luulajansaamen-, pohjoissaamen- ja uumajansaamekielen kirjoitustavat.