Pääkirjoitus: Työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa tar­vi­taan lisää, ja sen vas­tus­ta­mi­nen on vaa­ral­lis­ta po­pu­lis­mia

Korot: Ra­hoi­tus­vas­ti­ke seit­se­män­ker­tais­tuu – lainan ly­hen­tä­mi­nen ja korkea korko nos­ta­vat asu­mis­ku­lu­ja hui­mas­ti ke­vääl­lä

Jääkiekko: Ro­Ki-maa­li­vah­ti Cody Porter lai­nal­le Tap­pa­raan

Mainos: Tilaa Lapin Kansa Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Iäk­kään­kin päähän mahtuu uusia kieliä

Esimerkiksi matkustelu ja ulkomaalaiset vävyt ja miniät vievät eläkeläisiä kieliopintojen pariin - hyvin tuloksin

Eläkeläiset Anna Posti ja Marjatta Hermansson ovat tavanneet toisensa lähes joka torstai Tampereen työväenopistolla koko syksyn ajan. Kummallakin on yhteinen päämäärä: oppia espanjan kieltä.

64-vuotias Posti ja 73-vuotias Hermansson pitävät matkustelusta. Posti on erityisen ihastunut Andalusiaan, jossa espanjan taidosta olisi hyötyä.

– Ei kieltä tarvitse täydellisesti oppia. Riittää, että matkaillessa pärjää, hän toteaa.

Hermanssonin mielestä kielitaito syventää kosketusta maan yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Siksi häntä kiinnostavat kaikki kielet, ja espanja erityisesti siksi, että etelässä voisi joskus viettää Suomen synkimpiä talvikuukausia.

– Jos asun ulkomailla, en voisi kuvitellakaan, etten osaisi vähääkään sen maan kieltä.

Kumpikin korostaa, että nykypäivän kieltenopiskelu poikkeaa paljon heidän kouluajoistaan. Opetus on käytännönläheistä ja keskittyy kieliopin sijaan arkisiin asioihin.

Eläköityneet naiset muistuttavat myös kieltenopiskelun tuoman aivojumpan eduista.

– Vaikka kieliharrastus ei olisi intohimo, se auttaa pitämään päätä ja muistia kunnossa, Hermansson toteaa.

Vahvuudet muuttuvat iän myötä

Fonetiikan apulaisprofessori Maija S. Peltola Turun yliopistosta pitää kieltenopiskelua erinomaisena harrastuksena iästä riippumatta. Esimerkiksi eläkeläiselle etuja ovat aivojen käytön lisäksi se, että opiskelu tuo päivään rytmiä ja sosiaalisia kontakteja.

Peltola yllätti itsensäkin tutkiessaan iäkkäiden ja lasten kieltenoppimisen eroja. 70-vuotiaana kieliopinnot aloittaneet päihittivät lapset selvästi uudenlaisten ääntämysten oppimisessa.

– Ikäihmisellä on paljon elämänkokemusta, jonka pohjalle rakentaa uutta oppia. Lapsilla tällaista tietopankkia ei ole.

Huono uutinen iäkkäille on se, että toisin kuin lapsille aivoihin ei enää synny automaattisesti reagoivia muistijälkiä. Siksi äidinkielen tasoisen taidon saavuttaminen voi olla vaikeampaa kuin lapsille – mutta ei missään nimessä mahdotonta.

– Vaikka ei kuulostaisi natiivilta, voi silti osata välittää tunteita ja puhua syvällisistä asioista, Peltola huomauttaa.

Jos maahanmuuttaja maata vaihdettuaan lopettaa äidinkielensä käytön, uuden kielen voi oppia niin hyvin, ettei puhetta edes tunnista vierasperäiseksi. Peltolan mukaan kyse ei ole opintojen aloitusiästä vaan siitä, kuinka syvälle kieleen sukeltaa.

Myös Peltola painottaa kielitaidon kulttuurista vaikutusta.

– Kun oppii kielen, alkaa väkisinkin ymmärtää myös sitä puhuvien ajatusmaailmaa, hän sanoo.

Kaikilla on kielipää

Kieli- ja viestintätieteiden laitoksen professori Hannele Dufva Jyväskylän yliopistosta uskoo, että monille eläkeläiselle kieliopinnot ovat juuri mielen virkistystä. Sysäyksenä voi olla halu matkailla tai vaikkapa se, että miniä tai vävy on ulkomaalainen.

Jotkut valittelevat kieltenoppimisen vaikeutta tai sitä, ettei heillä ole “kielipäätä”. Dufva kannustaa kaikkia miettimään omia vahvuuksiaan ja itselle sopivia opiskelumenetelmiä.

Jotkut voivat olla valmiimpia ottamaan kieltä vastaan, mutta valmiustasoon vaikuttavat monet seikat.

– Joillakuilla voi olla vain niin hurjan kova sisäinen motivaatio, toiset oppivat helposti ääntämistä, joillekin lukeminen on helpointa, Dufva luettelee.

Poiminta

Asiantuntijan vinkit: Kielen oppii vain käyttämällä

Unohda perinteisin koulutyyppinen opiskelu ja keskity itsellesi sopivimpiin oppimisen tapoihin.

Säilytä opiskeluissasi mielekkyys ja ilo.

Käytä kieltä arjessa mahdollisimman paljon: katso elokuvia, kuuntele radiota, lue kirjoja ja tekstejä netistä.

Opettele kieltä esimerkiksi harrastuksen tai itseäsi kiinnostavien aiheiden kautta.

Mieti, voisitko lomamatkan sijaan lähteä esimerkiksi intensiivikielikurssille.

Kysy esimerkiksi työväenopiston opettajalta, tunteeko hän sopivaa kieliparia, jonka kanssa voisit sekä oppia että opettaa kieltä kahden kesken.

Kaveri kielen harjoitteluun voi löytyä myös vaikkapa Skypen välityksellä ulkomailta.