Hallituksen lupailemat, valtakunnalliset norminpurkutalkoot antavat yhä odotuttaa itseään, mutta pienempiä talkoita on jo käynnissä. Hyvä esimerkki tästä on kaivoslakimuutos, joka tuo helpotusta kullanhuuhdonnan lupabyrokratiaan.
Jo eduskuntaan edennyt muutosesitys pidentää kullanhuuhdontaluvan voimassaoloaikaa nykyisestä kolmesta jopa kymmeneen vuoteen. Lisäksi lapio- ja jopa konekaivun voisi aloittaa viranomaispäätöksellä, vaikka joku olisi valittanut luvasta (Inarilainen 13.4.).
Taustalla on 2011 voimaan astunut kaivoslaki, joka toi Saamelaiskäräjille valitusoikeuden kaivuluvista. Käräjät on käyttänyt oikeuttaan ahkerasti ja valittanut käytännössä kaikista koneellisen eli ammattimaisen kullankaivun huuhdonta- ja ympäristöluvista.
Vakioperustelu on ollut se, että kullanhuuhdonta vaikeuttaa saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa kieltä ja kulttuuria. Valitusintoa ei laimentanut edes korkein hallinto-oikeus, joka totesi ennakkopäätöksessään 2015, ettei "pienen mittakaavan, vain osan vuotta tapahtuvasta koneellisesta kullankaivusta ole haittaa saamelaiskulttuurille."
Kullankaivajain liiton mukaan valitukset pysäyttivät viime kesänä työt yli sadalta kaivajalta eli kolmannekselta kullanhuuhdonta-alueista.
Osalta kaivajista kaivukesä jäi kokonaan väliin, kun toinen luvista ehti vanhentua valitusten takia.
Saamelaiskäräjät on vastustanut lakimuutosta. Se astunee silti voimaan ensi heinäkuussa.
Uusi laki sujuvoittaa sekä kullankaivajien että lupaviranomaisten työtä. Kaivajilta kuluu aikaisempaa vähemmän aikaa raskaaseen lupaprosessiin, eikä töitä tarvitse keskeyttää valituksen ajaksi. Viranomaisten voimavaroja vapautuu lupakäsittelyltä kaivutyön valvontaan. Nykyisen, vain kolmeksi vuodeksi annetun huuhdontaluvan ainoaksi, konkreettiseksi "hyödyksi" on todettu viranomaisten työllistyminen. Vanhan lain jäykkyyttä kuvaa hyvin se, että jos kaivaja on halunnut laajentaa kaivualuetta vaikkapa vain aarilla, hän on tarvinnut siihen kokonaan uuden luvan.
On hyvä huomata, että valvojat voivat puuttua kaivamiseen milloin tahansa, jos kaivaja ei noudata lupaehtoja tai kaivamisen vaikutukset poikkeavat oletetusta. Menettelyn käynnistäjänä voi toimia paitsi maanomistaja eli käytännössä Metsähallitus myös kunta tai Saamelaiskäräjät.
Uudistus tulee tarpeeseen. Se mahdollistaa 150-vuotiaan, värikkäitä tarinoita poikineen kullankaivun jatkumisen Lapissa, kullankaivajien maassa.