Kak­sois­elä­män loppu: Ex-saar­naa­ja Patrick Tiainen hy­väk­syi oman ho­mou­ten­sa, kun salailu kävi liian ras­kaak­si

Maaliskuussa 2017 tuli romahdus.

Nuori mies makasi kotinsa lattialla ja huusi. Ahdistus oli vienyt yöunet. Eläminen kahdessa eri todellisuudessa oli käynyt liian raskaaksi.

Salailu ja itseään vastaan eläminen johtivat uupumukseen, joka vaati akuuttia sairaalahoitoa sekä terapian, joka jatkuu edelleen.

Sinä iltana kokkolalaisen Patrick Tiaisen tarkasti rakentama kulissielämä murtui.

Julkisesti hän oli karismaattinen saarnaaja, juuri avioitunut aviomies, energinen ja jaksava hengellinen herättäjä. Nuori mies, joka oli perustanut uuskarismaattisen liikkeen, Uskon sanan.

Hurmoksellinen liike veti erityisesti nuoria aikuisia. Niitä, jotka kaipasivat uskoltaan tunnetta ja kokemuksellisuutta. Heitä Tiaisen persoona puhutteli.

Muurin toisella puolella oli mies, joka oli taistellut ikänsä omaa seksuaali-identiteettiään vastaan, mutta nyt hän oli rakastunut toiseen mieheen. Ristiriita oli käynyt liian raskaaksi. Fysiikka ei enää kestänyt, eikä mieli. Oli aika kertoa totuus, vaikka hän itse oli opettanut homoseksuaalisuuden olevan syntiä ja vastoin Raamatun opetusta.

–Minulle oli vuosikausia kerrottu, että en ole homo. Että ne ajatukset olivat vain sielunvihollisen korvaani kuiskaamia valheita. Minulle vakuutettiin, että olen Jumalan luoma mies, joka rakastaa naista. Se, että pystyin hyväksymään itseni tällaisena, vaati totaalisen romahduksen, Tiainen kertoo nyt, vuosi tapahtumien jälkeen.

Kun Tiainen "tuli kaapista ulos", hänen tarinansa uutisoitiin laajasti valtakunnan medioita myöten. Sen myötä hän alkoi saada painostavia ja uhkaavia viestejä. Facebookissa ja oman bloginsa kommenttiosioissa häntä peloteltiin Jumalan rangaistuksella ja tulevalla kuolemalla.

–Ulostulon jälkeen minulle alkoi tulla viestejä, joiden kirjoittajat olivat vakuuttuneita siitä, etten elä pitkään, vaan tulen kuolemaan pian. Toiset kirjoittivat suoraan, että "Jumala antaa sinulle syövän". Minulta vaadittiin parannusta, koska kirjoittajien mukaan minulla oli vahva apostolinen kutsu, Tiainen kuvailee.

Samassa rytäkässä hän alkoi saada myös toisenlaisia viestejä. Niitä kirjoittivat ne ihmiset, jotka olivat kokeneet samankaltaisia asioita.

Näistä tarinoista kävi selväksi se, miten paljon karismaattisten liikkeiden ulkopuolelle oli jäänyt ihmisiä, jotka ovat joutuneet hylkäämään uskonnollisen yhteisönsä oman seksuaalisen suuntautumisen takia.

Viesteistä huokui pettymys ja suru. Suru siitä, etteivät he kelvanneet ja ettei heitä hyväksytty.

–Tuossa tilanteessa joko sitoudut selibaattiin, lähdet eheytymishoitoihin tai pitkälle teologiselle tulkintamatkalle, jossa homoliitot hyväksytään. Meillä ei juuri ole karismaattisia yhteisöjä, joissa ajatellaan, että kahden samaa sukupuolta olevien liitot olisivat perusteltavissa Raamatulla, hän sanoo.

Kuva: Jarmo Kontiainen

Karismaattisissa liikkeissä seksuaalivähemmistöjen asema on edelleen tukala, vaikka Tiaisen mielestä nykyisin myös vaikeista asioista keskustellaan aiempaa avoimemmin.

Tiaisen mukaan karismaattisten liikkeiden ongelman ydinkysymys tiivistyy siihen, voiko uskovainen ihminen olla homo. Miten selittää Raamattua ja luomisoppia, jonka mukaan Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi?

–Itse ajattelen niin, että moni asia on muuttunut sen jälkeen, kun Jumala loi ihmisen. Nyt kyse on siitä, miten me suhtaudumme ihmiseen, joka on muuttunut. On vain hyväksyttävä se, että ihminen on sellainen kuin hän on, eivätkä nämä ihmiset (homoseksuaalit) muutu, hän sanoo.

Tällä hetkellä Tiainen asuu Kuopiossa, jossa hän opiskelee hätäkeskuspäivystäjäksi. Vuoden aikana hän on joutunut miettimään uudelleen suhdettaan uskoon ja seurakuntayhteyteen. Hän on löytänyt paikan helluntaiseurakunnassa, jossa hänet on otettu hyvin vastaan.

–Tietenkin on niitä ihmisiä, jotka sulkisivat ovet, jos menisin naimisiin, mutta valtaosa ihmistä on hyväksynyt sen, etteivät he oikein tiedä mitä ajatella. Tässä he näkevät homon, joka ei ole päästänyt irti Jeesuksesta, Tiainen sanoo.

Kun Tiainen kertoi julkisesti sivusuhteestaan, hän erosi saman tien Uskon sana -liikkeen johdosta ja vetäytyi kokonaan liikkeen toiminnasta pois. Tilanne hämmensi koko seurakuntaa, ja moni seurakuntalainen käänsi selkänsä.

–Paljon pitää antaa anteeksi siitä, mitä tapahtui. Koko yhteisö oli kriisissä ja mietti, miten tämä voi olla mahdollista.

Nyt hän katsoo, että karismaattisten liikkeiden pitäisi kantaa suurempaa vastuuta siitä, että ihmisten ongelmiin ja kysymyksiin suhtaudutaan vakavasti. Että ihmiset ohjataan lääketieteellisen avun pariin silloin, kun sille on tarvetta.

–Hyvin karismaattinen liike voi viedä ihmisen uskonnolliseen psykoosiin asti ja ruokkia näitä oireita, jos ihminen ei saa oikeanlaista apua, Tiainen sanoo.

Kuva: Jarmo Kontiainen