Pääkirjoitus

Hyvä vai paha raha?

Suomeen valuu kasvavasti ulkomailta pääomia ja yrityksiä, jotka myös investoivat. Julkisessa keskustelussa välillä tuntuu, että siinä on piilossa paha susi.

Ulkomaiset suorat investoinnit Suomeen ovat olleet kasvussa jo kolmatta vuotta. Viime vuonna 265 uutta ulkomaista yritystä aloitti toimintansa Suomessa. Lisäksi ulkomailta virtasi pääomia jo täällä toimivien, ulkomaalaisomisteisten yhtiöiden investointeihin. Laajennus- ja jatkoinvestointipäätöksiä tehtiin 230 kappaletta.

Maat, joista pääomia virtasi Suomeen, ovat tuttuja: Suomen suurimpia kauppakumppaneita. Kärkipäässä Ruotsi, Yhdysvallat, Iso-Britannia, Saksa ja yllättäen myös Tanska.

Lapissa olemme tottuneet ulkomaisiin yrityksiin erityisesti kaivosteollisuudessa mutta viime aikoina myös matkailussa. Kaikki Lapissa toimivat suurimmat kaivosyritykset ovat ulkomaisessa omistuksessa.

Matkailussa suurimmat yritykset ovat suomalaisia. Lapin merkittävimmistä hotelleista iso osa on lappilaisessa omistuksessa.

Nyt matkailuunkin on tulossa ulkomaista omistusta. Joulupukin Pajakylässä toteutuu ensimmäinen kiinalainen matkailuinvestointi. Lomamökkikylän rakentaminen alkaa jo tässä kuussa.

"Meillä on etulyöntiasema, mutta ei kannata luottaa, etteivätkö kiinalaiset samaan aikaan neuvottelisi tai tekisi yhteistyötä muidenkin maiden kanssa. Ei pidä sinisilmäisesti uskoa, että olisimme jotenkin erityisasemassa," sanoo Lapin yliopiston Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori Matti Nojonen (LK/PS 22.9.).

Hyvä vai paha ulkomaan raha? Erityisesti kaivosteollisuudessa ulkomainen omistus on nähty myös huonona asiana. Luonnonvarat kun tämän ajattelutavan mukaan eivät ole ulkomaalaisille kaupan.

Entä nyt, kun kiinalaiset ovat investoimassa biodieseltehtaaseen Kemiin tai matkailuun muualla Lapissa? Onko niissäkin piilossa paha susi?

Suomea on aina rakennettu ulkomailta tulleelta pääomalla. Ilman niitä Suomi ei olisi teollistunut. Suomi oli ja on edelleen pääomaköyhä maa. Sen näkee erityisen selvästi kaivosteollisuudessa, jossa suomalaisilla pääomilla olisi voitu tehdä Kittilän kultakaivos tai Kevitsan nikkelikaivos. Ei syntynyt.

Kyse on myös vastavuoroisuudesta ja maailmankaupan vapaudesta. Suomalaiset metsäyhtiöt ovat investoineet Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Luonnonvaroja ne siellä hyödyntävät.

Miksi ulkomaisia investointeja pitäisi vastustaa? Vaikea löytää perustetta.