"Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu". Näin todetaan Mooseksen kirjan kolmannessa luvussa. Tätä Raamatun kohtaa on usein siteerattu, koska sen katsotaan velvoittavan meidät työhön.
Työ on ollut protestanttisessa maailmassa keskeinen arvo. Ammattiyhdistyslinnakkeetkin on rakennettu palkkatyön varaan. Ajatellaan, että palkansaajan pitää kuulua ammattiliittoon ja liittoon kuuluva on oikeutettu korkeampaa työttömyysturvaan kuin liittoon kuulumattomat.
Käytännössä palkkatyön merkitys on vähentynyt. Moni eurooppalainen saa jokapäiväisen leipänsä hyvinvointivaltiolta työtä tekemättä. Pitkäaikaistyöttömyys näyttää tulleen jäädäkseen, erityisesti nuoret joutuvat tyytymään pätkätöihin.
Moni poliitikko onkin ruvennut miettimään vaihtoehtoja. "Kansalaispalkan" tai "perustulon" käyttöönotosta on puhuttu 1980-luvulta lähtien, mutta vasta nyt sitä päästään kokeilemaan. Kokeilu alkoi vuoden alussa ja mukaan otettiin 2000 suomalaista. Jokaiselle maksetaan 560 euroa kuukaudessa.
Nykyisen järjestelmän ongelma on se, ettei se kannusta työttömiä töihin. Jos työtön päätyy tekemään muutaman päivän kuukaudessa töitä, hänen tulonsa eivät kasva, koska palkka vähentää sosiaalietuuksia.
Perustulokokeiluun mukaan päässeiden tuloa lyhyet työsuhteet eivät leikkaa. Perustulon kannattajat uskovat, että tämä kannustaa ihmisiä vastaanottamaan työtä. Samalla selvitetään vähenevätkö kannustinloukut.
Ulkomailla suomalaista sosiaalijärjestelmää pidetään avokätisenä, mutta monimutkaisena.
Suomi ei ole ainoa maa, jossa perustulo kiinnostaa. Erilaisia malleja on ollut esillä Italiassa, Kanadassa, Islannissa, Ugandassa, Brasiliassa ja Sveitsissä. Alaskassa jonkinlaista tukea on maksettu 1980-luvulta lähtien.
Taloustoimittaja Tim Worstallin mielestä perustuloon liittyy kaksi ongelmaa. Yhteiskunnalla pitää olla kokeiluun varaa ja lisäksi monet vastustavat sitä, että ihmisille jaetaan vastikkeettomasti rahaa.
Kiinnostus osoittaa, että perustuloa kannattaa kokeilla. Kokeilu on onnistunut, jos sen myötä into hakeutua töihin kasvaa. Pitkäaikaistyöttömyydestä pitää pyristellä eroon, mutta samalla pitää varmistaa, että ihminen tienaa työtä tekemällä aina paremmin kuin jouten olemalla.