Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on ollut lähihistorian suurimpia hallinnollisia uudistuksia. Sen tekeminen kesti melkein 20 vuotta. Uudistuksen tavoitteena oli sekä alentaa kustannuksia että turvata yhdenvertaiset palvelut. Keskimäärin palveluja käyttävät kokevat ne hyviksi. Hyvinvointialueilla ollaan hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä.
Lapin hyvinvointialueella kamppaillaan ympärivuorokautisen vanhustenhuollon tarpeeseen vastaamisen kanssa. Jos kunto on huono, on vaikeaa turvata terveyttä muulla keinolla. Talouden tasapainottaminen on haaste.
Vuosikymmeniä kestänyttä projektia ei ratkaista nopeasti. On tärkeää turvata hyvällä alulla olevat toimintatavat ja antaa mahdollisuus kehittämiseen. Tässä testataan kykyä pitää heikoimmista huolta.
Koulutus ja terveydenhuolto ovat edelleen kansallisen kilpailukyvyn perusta. Tähän voisi lisätä ympäristön kolmanneksi peruspilariksi. Ilman sitä ei ole elämää.
Peruskoulutus toimii parhaana liimana yhteiskuntaan. Kukaan saisi jäädä pois, kun sukupolvet pienevät. Koulutus uusliberalistisena projektina ei ole ollut onnistunut. Eritystä tukea, erityisopetusta ja pieniä ryhmiä tarvittaisiin kaikilla koulutusasteilla. Kunnat tukevat keskeistä osaa hyvinvointiyhteiskunnasta.
Alue- ja kuntavaaleissa kamppaillaan hyvinvointiyhteiskunnan perustasta. Missä on ylpeys yhdestä tärkeimmistä kansallisista projekteista? Hallituksen politiikassa hyvinvointivaltiolle keskeiset asiat eivät näy. Tästä ei ole seurannut suurta kilpailukyvyn parannusta. Päin vastoin, uidaan syvällä.
Nuoremmat eivät edes tunne käsitettä. Viime vuosikymmenten politiikassa se ei ole ollut muodikas. Painoarvoa on pistetty yksilön kyvyille ja voitolle.
Väestö ikääntyy ja jonkun on hoivatyö tehtävä. Ei kilpailukykyä lisää uupunut työvoima tai kelkasta pudonneet nuoret. Hyvinvointiyhteiskunnalle tärkeää ovat sekä yritysten investoinnit että kansalaisten ostovoima ja usko yhteiskunnan rakenteisiin.