Laaja amerikkalainen terrorismitietokanta Global Terrorism Database pitää Jokelan kouluampumisen lisäksi muun muassa useita vastaanottokeskuksiin kohdistuneita hyökkäyksiä terrori-iskuina.
Suomessa tehtyjen iskujen joukossa on esimerkiksi tapauksia, joissa vastaanottokeskus tai turvapaikanhakijoiden majoituspaikaksi kaavailtu rakennus on poltettu tai yritetty sytyttää tuleen polttopulloin tai muutoin. Teot ovat viime ja toissa vuodelta.
Vastaanottokeskuksiin kohdistuneita hyökkäyksiä ei ole tutkittu Suomessa terroritekoina vaan muilla rikosnimikkeillä, kuten törkeinä tuhotöinä ja niiden yrityksinä.
– Teot on tulkittu Suomessa aika pitkälti humalaisen päähänpistoina, sanoo terrorismitutkija, yliopistonlehtori Leena Malkki Helsingin yliopistosta.
Kaikista iskuista ei tiedetä tekijää, mutta osassa sellainen on tiedossa. Joukossa on ollut Malkin mukaan tekijöitä, jotka ovat olleet vähintäänkin maahanmuuttokriittisiä.
– Näyttö suunnitelmallisuudesta on ollut tuoreeltaan sen verran heikkoa, että tulkintamahdollisuutta on jäänyt paljon. Sitten teko on mennyt juuri tyypillisen suomalaisen väkivaltaisen teon selitysmallin mukaisesti eli "kännissä ja läpällä", Malkki sanoo.
Suomessa ei ole juuri oikeuskäytäntöä siitä, miten teon terroristista tarkoitusta arvioidaan ja tulkitaan. Kun hyökkäyksistä vastaanottokeskuksiin on aiheutunut lähinnä aineellista vahinkoa eikä kukaan ole kuollut tai loukkaantunut, paine tutkia juttuja tai viedä ne oikeuteen terrorismirikoksina on ollut pienempi.
Kauhajoen kouluampumista syyskuussa 2008 ei ole listattu Global Terrorism Database -tietokannassa terrori-iskujen joukkoon. Malkki sanoo laittaneensa lisätietoja tietokantaan ja maininneensa myös Kauhajoen ampumisen mahdollista lisäystä varten.
– Mielestäni Kauhajoki voisi terrori-iskujen listaan hyvin kuulua, jos Jokelakin kuuluu.
Malkki katsoo, että esimerkiksi julkaisemalla itsestään samankaltaisia videoita sekä kuvia ja pukeutumalla samankaltaisesti kuin muut kouluampujat Kauhajoen iskijä Matti Saari yhdisti itsensä aiempiin tekoihin.