Cannesissa palkittu suomalaiselokuva Hymyilevä mies aloittaa keskiviikkona kolmannen esitysviikkonsa Ranskassa. Se on ensimmäinen maa, jossa elokuva tuli Suomen jälkeen teattereihin.
- Ranskassa levityssysteemi on erilainen kuin Suomessa. Aloitetaan eri kaupungeissa eri aikaan, eikä yritetä kerätä rahoja kerralla, kertoo elokuvan tuottaja Jussi Rantamäki.
Tammikuussa elokuva tulee teattereihin Saksassa ja maaliskuussa Britanniassa. On kunkin maan levittäjän ratkaisu, milloin ensi-ilta on.
Suomessa Hymyilevä mies on saanut pian 45 000 katsojaa, ja viikkokatsojamäärä on kääntynyt nousuun kaksi kuukautta ensi-illan jälkeen. Se on harvinaista.
- Löimme ennen ensi-iltaa ohjaaja Juho Kuosmasen ja pääosan esittäjän Jarkko Lahden kanssa vetoa, paljonko katsojia Suomessa tulee, Rantamäki kertoo hyväntuulisena.
- Minä sanoin 45 000, Jarkko 60 000 ja Juho taisi sanoa 65 000. Ehkä päästään lähelle Jarkon lukua.
Tulos on jo loistava mustavalkoiselle elokuvalle, jossa ei ole tähtinäyttelijöitä.
Netflix teki tarjouksen
Cannesissa on paitsi arvostettu elokuvafestivaali kilpasarjoineen myös tärkein elokuvien markkinapaikka. Ennen kuin Hymyilevä mies voitti Un certain regard -sarjansa pääpalkinnon, Netflix teki tarjouksen sen maailmanlaajuisista oikeuksista.
- Sanoimme sille ei, Rantamäki paljastaa nyt.
- Summa oli niin suuri, että ilman Oscar-ehdokkuutta emme tule saavuttamaan kansainvälisistä myynneistä vastaavaa.
Päätös oli kuitenkin helppo. Netflixissä elokuva olisi Cannesin jälkeen hautautunut laajaan tarjontaan. Tekijät olivat päättäneet, että levityksessä tarkoitus on tehdä ohjaajaa ja tuotantoyhtiötä tutuksi maailmalla, ei vain tehdä rahakkaimpia sopimuksia.
- Jos elokuva on Netflixissä, voit toki sanoa, että menkää katsomaan, mutta ei siinä tule samaa yleisökontaktia eikä prestiisiä, tuottaja sanoo.
- Vaihtoehtona on pieniä levityksiä elokuvateattereissa. Jossain Espanjassa voidaan todella hyvällä onnella saada 50 000 katsojaa, mutta tärkeää on myös se, että Juho kiertää elokuvan kanssa.
Netflix-myynti olisi vienyt tämän mahdollisuuden. Elokuvat, joiden kaikki kansainväliset oikeudet se ostaa, eivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole saaneet minkäänlaista valkokangaslevitystä.
Voittajaakin on vaikea myydä
Rantamäki myöntää, että palkittu ja erittäin hyvät arvostelut saanut elokuva on yhä vaikea markkinoitava.
- Ranskassa on sama haaste kuin muuallakin: elokuvasta puhutaan todella hyvää, mutta pakettina se on vähän hankala.
Yleisö, joka saattaisi eniten Hymyilevästä miehestä ja sen rakkaustarinasta nauttia, voi pelätä sen olevan kovaotteinen nyrkkeilyelokuva.
- Tällaisen art house -tyyppisen elokuvan perusyleisö ympäri maailmaa on yli 50-vuotiaissa naisissa. Mutta jos tässä olisi jotain myyvää pakettia ajateltu, ei tätä elokuvaa olisi tehty, Rantamäki sanoo.
- Elokuva on Suomesta, ja siinä puhutaan suomea. Ne puheet, että olisikohan tämä sittenkin pitänyt kuvata väreissä, kannattaa vaan unohtaa. Me olemme marginaalissa, ja silloin kannattaa laittaa kaikki peliin ja tehdä juuri se elokuva, jonka ohjaaja ja tekijät visioivat.