Reetta Hurske taisteli neljänneksi ja Nooralotta Neziri kuudenneksi 60 metrin aitajuoksun loppukilpailussa EM-halleissa Glasgow’ssa, mutta molemmat olivat tuoreeltaan hieman pettyneitä.
Hurske juoksi 8,02 ja jäi mitalista kaksi sadasosaa.
– Olen tyytyväinen sijoitukseen, mutta harmittaa, että mitali oli niin lähellä. Ilman kolhausta viimeiseen aitaan mitali olisi ollut minun käsissäni. Katsotaan uudelleen kahden vuoden päästä, Hurske sanoi.
Hän osui viimeiseen aitaan polvellaan. Muilta osin hän oli loppukilpailujuoksuunsa tyytyväinen.
– Juoksu oli ihan hyvä, paras kolmesta täällä sitä viimeistä aitaa lukuun ottamatta. Ei ajallisestikaan huono ollut.
Ensimmäisessä aikuisten arvokisafinaalissaan juossut Hurske iloitsee kehityksestään aitajuoksijana.
– Hienoa, että olen saanut nostettua tasoa ja kehittynyt. Tarkoitus on mennä eteenpäin myös kesällä. Tavoite on olla kesällä yhtä iskukykyinen kuin nyt ja juosta reilusti alle 13 sekunnin, Hurske sanoi.
– Uskon, että tästä kisasta jää hienot muistot, vaikka siinä nyt on tuo pieni särö. Kun tätä sijoitusta hetken sulattelee, osaa varmasti arvostaa.
Neziri puolestaan kolhi aitaa heti alussa. Se sotki juoksua, jossa hän tuli toistamiseen EM-halleissa kuudentena maaliin ajalla 8,09.
– Potkaisin heti tokaan aitaan, se meni siihen. Taistelin sen jälkeen maaliin asti, mutta ei se auta. Harmittaa, tavoite oli ottaa mitali. Olen ollut kerran kuudes, nyt tavoite oli olla kolmen parhaan joukossa. Tämä on aitajuoksija. Ei voi mitään, pettynyt Neziri harmitteli.
Myös hän on tyytyväinen talveensa kokonaisuutena, ja kiitteli suomalaisaitureiden kovan kilpailun kehittävän eteenpäin.
EM-kultaa vei Hollannin Nadine Visser ajalla 7,87 ennen Saksan Cindy Rolederia (7,97). Pronssin täpärästi ennen Hursketta vei Valko-Venäjän Elvira Herman ajalla 8,00.
Lisää voimaa, rentoutus löytyi
Marjukka Suihkon valmentamalla Hurskeelle, 23, EM-hallien hyvät juoksut olivat myös balsamia toissa talven Belgradin EM-hallien haavoihin. Silloin hän ei päässyt näyttämään kuntoaan pudottuaan alkueristä vilppilähdön takia. Ulkoratojen EM-kisoissa hän on juossut 100 metrin aitojen välierissä 2016 ja 2018.
Mikä sitten on tuonut kehityksen, jolla viime talven jäljiltä lukemissa 8,04 ollut 60 metrin aitojen ennätys on pudonnut lukemiin 7,97. Hurskeen mukaan keskeistä on ollut terveenä pysyminen harjoituskaudella ja sen mahdollistama voimaharjoittelun lisäys.
– Avainsana on kuitenkin rentouden löytäminen juoksuun, Hurske sanoo.
Kuluvan talven mittaan Hurske on päässyt tekemään hyvää tulosta Keski-Euroopan kisoissa, joka helpottanee kovatasoisiin juoksuihin pääsyä myös kesällä.
Neziri, 26, on juossut EM-halleissa 60 metrin aitojen finaalissa kahdeksanneksi ja kuudenneksi vuosina 2013 ja 2015. Edelliset EM-hallit hän joutui jättämään väliin sairastumisen takia.
Kuluvalle hallikaudelle hän on valmistautunut Petteri Jousteen valmennuksessa. Hän oli enemmän kuin riemuissaan Kuopion SM-halleissa sivuttuaan voittojuoksulla SE-lukemiaan 7,97, johon hän oli edellisen kerran pystynyt neljä vuotta sitten.
Kuopion vauhti kertoi kokeneelle aiturille, että juoksu toimii nyt kilpailussa samaan tapaan kuin harjoituksissa. Alkutalven kisoissa näin ei ollut.
– Juoksun alkupää ei ole kilpailuissa sujunut yhtä hyvin kuin treeneissä, Neziri totesi talven aikana useampaan kertaan.
Talven kisoissa juoksuissa näkyi myös rankan matkustamisen ja huonojen yöunien vaikutusta. Glasgow´ssakaan Neziri ei ollut täysin tyytyväinen alku- ja välieräjuoksujen alkuun, vaikka niillä jatkopaikka vaivatta irtosikin.
Mäkelä kuudes EM-halleissa: ”Tästä hyvä jatkaa kohti kesää”
Kristiina Mäkelän toiveet täyttyivät puolittain Glasgow´n EM-hallien kolmiloikan finaalissa. Hän oli kuudes 14,29 kantaneella hypyllä.
Se oli Mäkelän uran paras sijoitus EM-halleista ja sivuaa uran parasta sisäratojen arvokisoissa. Kilpailun voitti ennätyksensä 14,73 kimmahdellut Espanjan Ana Peleteiro, joka kirkasti edellisten EM-hallien pronssin kultamitaliksi.
– Sanoin ennen finaalia, että kahdeksatta sijaa en enää halua. Vain paremmat kelpaavat ja mitaliin olen tyytyväinen, Mäkelä totesi.
Mäkelä viittasi sanoillaan kaksien edellisten EM-hallien kahdeksanteen sijaan. MM-halleissa hän on parhaimmillaan ollut kuudes.
Glasgow´n karsintakilpailussa Mäkelä ei saanut loikkia toimimaan. Sitä hän pyrki korjaamaan finaalissa.
– Yritin pitää juoksu rentona ja tehdä siitä sitten isot loikat. Hain isoa kahta ensimmäistä loikkaa. Parhaassa hypyssä ne tulivatkin, mutta kolmannen loikan ajoitus ei ihan toiminut, Mäkelä sanoi.
”Viimeisillä haettiin pitkää hyppy䔨
Mäkelä avasi kilpailun alle 14 metrin hypyllä ja teki parhaansa toisella kierroksella. Kolmas hyppy, jossa ponnistus ei tullut parhaalla tavalla lankulle, kantoi 14,12. Kolme viimeistä hyppyä painuivat yliastutuiksi, kun Mäkelä otti riskiä ja haki pitkää hyppyä.
– Kun valmentaja kanssa todettiin, että kilpailusta tulee erittäin kovatasoinen, lähdettiin viimeisillä yrittämään oikein pitkää hyppyä, Mäkelä kertaili.
Glasgow´n kolmiloikkafinaali hypättiin heti aamutuimaan, mutta tulostasoa se ei pudottanut: kuluvan talven Euroopan tilaston kärkituloksen 14,73 loikkineen Peleteiron jälkeen EM-hopealle kimmahti Kreikan Pataskevi Papahristou halliennätyksellään 14,50. Ukrainan Olha Saladuha oli kolmas kauden parhaallaan 14,47.
”Nyt tiedän, kuinka pystyn pidempiin loikkiin”
Mäkelälle Glasgow´n kilpailu oli päätös hyvälle hallikaudelle. EM-kisojen pistesijan ohella hän kohensi talven mittaan lajin sisäratojen Suomen ennätyksen lukemiin 14,38. Hyppääjän mukaan hallikausi alleviivasi hyvin toimivaa yhteistyötä valmentaja Tuomas Sallisen kanssa.
– Minä olen ollut vähän hukassa sen kanssa, kuinka minä voisi hypätä pidemmälle. Sallinen tietää, kuinka se on mahdollista, ja nyt minäkin tiedän kuinka pystyn tulevaisuudessa pidempiin loikkiin. Tästä on oikein hyvää jatkaa kesää kohti, Mäkelä hehkutti.
Lakka: Ei ollut minun päivä tänään
Elmo Lakka pinkoi Glasgow’n EM-halleissa ensimmäistä kertaa urallaan aikuisten arvokisafinaalissa, jossa tuloksena oli 60 metrin aitajuoksussa kahdeksas sija ajalla 7,74.
– Ei ollut minun päivä tänään, alkuerässä kulku oli parempi. Pitkä päivä, mutta se oli sama kaikilla, näkyi ajoissa, kukaan ei tehnyt mitään ihmeellistä. Kokonaisuutena olen tyytyväinen kilpailuun, tavoite oli päästä finaaliin ja juosta ennätys, molemmat tuli. Olisi saanut nuo ajat vaan mennä toisin päin, alkuerässä ennätyksensä juossut Lakka sanoi.
Finaalijuoksuunsa Lakka ei ollut täysin tyytyväinen.
– Vähän kolhin siinä matkalla. Lähtöpää kipuili, kun kaveria menee molemmilta suunnilta ohi, siinä tulee vähän hätäinen olo. 60 metrin aidoissa yksi virhe maksaa jo kymmenyksen, Lakka sanoi.
Mestariksi juoksi Kyproksen Milan Trajkovic ajalla 7,60. Muut mitalisijat menivät ranskalaisille, Pascal Martinot-Lagarde otti tasaisessa kilpailussa hopeaa ajalla 7,61 ja Aurel Manga pronssia ajalla 7,63.
Haussa paikka kovaan harjoitusryhmään
Toissa kesänä tullut polven ristisidevamma pakotti Elmo Lakan ja valmentaja Antti Haapakosken juonimaan viime kauteen valmistautumisen hieman uusiksi. Kuntoutus onnistui ja Lakka eteni viime kesänä 110 metrin aitojen välieriin Berliinin EM-kisoissa ja pudotti ennätyksensä 13,60:een.
Lakan mukaan harjoitustason nousu nimenomaan lajinomaisessa tekemisessä on tuonut kehitystä, joka on näkynyt hallikaudella. Oma ennätys on pudonnut lukemiin 7,65, jota paremmin ovat suomalaisista koskaan juosseet vain Haapakoski (7,59) ja Arto Bryggare (7,56).
Lakka asuu Jyväskylässä ja käy "leireillä" Kuortaneella Haapakosken luona. Kuluvalla harjoituskaudella ison avun harjoitteluun tuonut Otto Kilpi, joka toimi Jyväskylässä Haapakosken "silminä" ja katsoo Lakan harjoitukset.
Lakan mukaan mukaan kunnon kirittäjän puute harjoituksissa on tällä haavaa suurin murhe.
– Toivoisin, että pääsisin treenaamaan itseäni parempien urheilijoiden kanssa. Ongelman ratkaisemiseksi on tehty ja tehdään töitä, Lakka sanoo.
Talvella Lakka sai asiaan jo hieman apua, kun hän harjoitteli Teneriffalla brittien kanssa ja huhtikuussa leirillä on tarkoitus jatkaa samaa.