Vähän koulutetut näyttävät kannattavan muita useammin rikoksista annettavien rangaistusten koventamista. Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta selviää, että rangaistushalukkuutta lisää myös epämääräinen huoli rikollisuuden kehittymisestä.
Artikkelin kirjoittanut yliopistotutkija Juha Kääriäinen Helsingin yliopistosta arvioi, että asiat voivat liittyä yhteen.
- Mielestäni tähän liittyy se, että ihmiset eivät oikein tunne meidän rikollisuusilmiötä ja toisaalta meidän rangaistusjärjestelmää. Ja kun ei tunneta, niin sitten saattaa olla sellaisia perusteettomiakin huolia, jotka näyttävät lisäävän rangaistushalukkuutta.
Vastaajien omakohtaiset kokemukset rikoksen uhriksi joutumisesta eivät näytä vaikuttavan rangaistushalukkuuteen. Vaikutusta ei myöskään näytä olevan konkreettisilla, rikollisuuteen liittyvillä peloilla.
Sitä vastoin toimeentulovaikeudet näyttävät lisäävät rangaistushaluja. Kääriäisen mukaan alhainen koulutustaso liittyy yleensä epävarmaan taloudelliseen asemaan, joka voi lisätä todennäköisyyttä kiinnittyä perinteisiin arvoihin. Tutkimuksessa perinteiset arvot lisäsivät rangaistushalukkuutta, mutta yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta korostavat arvot vähensivät sitä.
Perussuomalaiset erottuvat
Kääriäinen pitää yllättävänä, että puoluekannatuksella ei näyttänyt olevan suurta merkitystä rangaistusasenteisiin. Tutkimuksen mukaan ne eivät Suomessa liity esimerkiksi poliittiseen oikeisto-vasemmisto-jakoon.
Poikkeus säännöstä on kuitenkin perussuomalaisten kannatus, joka oli yksi merkittävimmistä kovia rangaistusasenteita selittävistä tekijöistä
- Populismi näyttää liittyvän vaatimukseen kovemmista rangaistuksista. Ehkä perussuomalaisten kannattajakunta koostuu henkilöistä, jotka ovat suhtautuneet kriittisesti poliittiseen päätöksentekoon, Kääriäinen sanoo.
Tutkimuksen perusteella myös nuoret ja naiset näyttävät olevan jonkin verran muita halukkaampia koventamaan rikoksista annettavia rangaistuksia. Ero ei kuitenkaan ole Suomessa kovin suuri.
Kääriäinen arvelee, että rikostyypin erittely vaikuttaisi tulokseen.
- Voi olla, että seksuaalirikokset ovat olleet viime vuosina esillä ja kritiikki rangaistusten ankaruudesta ja lievyydestä on ehkä liittynyt tähän keskusteluun.
Oikeuslaitokseen luotetaan
Kansainvälisesti vertailtuna Suomelle näyttää olevan tyypillistä, että luottamus oikeuslaitokseen on vahva.
- Se on ihan Euroopan vahvimpia. Siinä mielessä voisi ehkä ajatella, että meillä ei yleisesti ottaen ole mitään isompaa ongelmaa rangaistusten ankaruuden tai lievyyden suhteen, Kääriäinen sanoo.
- Meillä ei ole mikään kovin ankara rangaistuskäytäntö, ja näyttää siltä, että yleisesti ottaen kansa hyväksyy sen.
Tulokset perustuvat European Social Survey -aineistoon, joka on kerätty vuonna 2010.
Tutkimus
Tutkimuksessa selvitettiin, millaiset suomalaiset ovat muita halukkaampia koventamaan rikoksista annettavia rangaistuksia.
Väestön oikeustajun tai rangaistushalukkuuden mittaamista ja huomioimista oikeuskäytännössä on pidetty tärkeänä oikeuslaitoksen legitimiteetin eli hyväksymisen kannalta. Ajatuksena on, että jos oikeuskäytäntö ei vastaa väestön käsityksiä, luottamus oikeuslaitosta kohtaan kärsii.
Monet tuloksista ovat samansuuntaisia havaintojen kanssa, joita on tehty muualla maailmassa.
Tutkimuksessa arvioidaan, että yleinen huoli rikollisuuden vaaroista saattaa olla yhteydessä siihen, kuinka aktiivisesti vastaaja seuraa uutisointia poikkeuksellisista rikoksista ja terrori-iskuista.