Kalle-ystävä tuli Honkiroasta. Silloli tämmöset terhveiset heti, ko oven aukasi. Mie heti ymmärsin ja yhyin ajatukseen. Olin juuri kaikki louhikot ja romukasat tarponu. Lentäny söläleni. Monheen kerthaan kompuroinu. Nuita herkkuja oon ollukki tänä syksynä enempi ko tavalisesti. Misthään se johtuu, että ne kasuava juuri polttiaisten ja rounikoitten keskelä.

Honkiroan Kallela oli rakas miniä syömellä, ko miniä oli kaatunu vaarainpensikhoon ja tärväny käen, kipsiin joutunu kuukausikaupala.